TEKSTI Joakim Kullas KUVITUS Roosa Kontiokari
Etiopiaa uudistaneelle Abiy Ahmedille annettiin Nobelin rauhanpalkinto. Nyt hänen kansalaisiaan uhkaa silmitön väkivalta, nälänhätä sekä kansanmurha.
Etiopian hallituksen ja Tigrayn kapinallisten välisessä konfliktissa on kuollut yli satatuhatta ihmistä, ja miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Taustalla vaikuttaa vanha vihanpito pohjoisen Tigrayn osavaltion sekä muiden alueen etnisten ryhmien välillä. Tigraylaiset hallitsivat Etiopiaa autoritäärisin ottein 1990-luvun alusta vuoteen 2018 asti, jolloin maan pääministeriksi vaihtui oromolainen AbiyAhmed.
Abiy lopetti sodan rajanaapuri Eritrean kanssa ja pyrki uudistamaan maata vapauttamalla poliittisia vankeja sekä parantamalla opposition toimintamahdollisuuksia. Toimiensa ansiosta Abiy voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2019. Uuden pääministerin kuherruskuukausi loppui kuitenkin lyhyeen.
Kiista vaalien lykkäämisestä koronan takia laukaisi veriseen konfliktiin Abiyn keskushallinnon ja Tigrayn osavaltion välillä. Hallinnon kanssa liittoutui myös naapurin sotilasdiktatuuri Eritrea. Vanhempi tutkija Liisa Laakso Pohjoismaisesta Afrikka-instituutista kuvailee Eritreaa Afrikan Pohjois-Koreaksi, jossa käytetään orjatyövoimaa ja ihmiset pakotetaan pitkään asepalvelukseen.
”Alun perin, kun Eritrea sotkeutui konfliktiin, niin kyse oli Tigrayn ja Eritrean välisistä vihollisuuksista. Voi myös spekuloida sillä, että Eritrean hyvin militaristisen ja sulkeutuneen hallinnon edun mukaista on sotatilan synnyttäminen ja sen jatkuminen”, Laakso taustoittaa.
Sodasta kärsii eniten maan siviiliväestö. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Etiopian hallinto ja sen liittolaiset käyttävät seksuaalista väkivaltaa aseena valtaamillaan alueilla. Lukuisia siviilejä on myös surmattu.
Yksi pahimmista verilöylyistä sattui marraskuussa 2020 Eritrean ja Etiopian joukkojen vallatessa Axumin kaupunkia. Amnestyn mukaan eritrealaiset joukot tappoivat systemaattisesti satoja siviilejä sekä ryöstelivät ihmisten taloja riehuessaan kaupungissa.
”Kaduilla näkyi pelkästään kuolleita ruumiita ja itkeviä ihmisiä”, hengissä selvinnyt mies kuvaili Amnestylle.
Tutkijatohtori Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista muistuttaa, että sotarikoksiin ovat syyllisteet eritrealaisten lisäksi myös Etiopian hallitus sekä Tigrayn kapinallisjoukot.
”Sitä, että taistelut tapahtuisivat siististi ei syystä tai toisesta ole priorisoitu, eikä siitä ole pidetty huolta”, Mustasilta sanoo.
Myös etninen väkivalta ja siihen liittyvä retoriikka ovat koventuneet konfliktin myötä. Sanomalehti The Timesin mukaan pääministeri Abiy on kuvaillut Tigrayn kapinallisia rikkaruohoksi, syöväksi ja taudiksi, josta on päästävä eroon. Laakso näkee tilanteen huolestuttavana.
”Kansanmurhan riski on olemassa. On jo nyt etnistä puhdistusta, joka näkyy Addis Abebassakin, jossa ruvettiin pidättämään ja ilmiantamaan tigraylaistaustaisia ihmisiä”, Laakso kuvailee.
Etiopian hallitus väittää pidätettyjen tukevan Tigrayn kapinallisia. Osa pidätetyistä on ollut YK:n työntekijöitä.
”Koston kierre näkyy etnisenä puhdistuksena. Raakuudet, kuten raiskaukset, tappamiset ja joukkohautojen olemassaolo kertovat karua kieltä siitä, että jotain tällaista on tapahtumassa”, Laakso summaa.
Siviileihin kohdistuvat uhat eivät pääty osapuolten tekemiin sotarikoksiin tai kansanmurhan riskiin. Mustasilta muistuttaa, että YK:n mukaan yhdeksän miljoonaa etiopialaista tarvitsee tällä hetkellä ruoka-apua.
”Koska sitä ei sujuvasti liiku, nälänhädän vaara on todellinen. Ei tiedetä välttämättä kokonaan, kuinka paha tilanne siellä oikeasti on”, Mustasilta kertoo.
Mustasillan mukaan konfliktissa on piirteitä siitä, että Etiopian hallitus käyttää nälkää aseena kurittaakseen kapinallisia. Pahin tilanne nälänhädän suhteen on konfliktin aikana ollut juuri Tigrayn osavaltiossa.
”Jos Etiopian hallitus haluaisi päästää avun tälle alueelle, heillä olisi kyky se taata”, Mustasilta summaa.
On ymmärrettävää hämmästellä, miten Nobel-rauhanpalkittu Abiy on päätynyt tilanteeseen, jossa hän käyttää kansanmurharetoriikkaa, satatuhatta etiopialaista on kuollut ja maata uhkaa nälänhätä. Laakso sanoo, että Abiyn uudistukset saattoivat olla liian rajuja eikä niille ollut riittävästi aikaa. Nobel-palkinnon ajatus oli Laakson mukaan rohkaista uuden sukupolven johtajaa maan demokratisoinnissa. Pelko, epäluuloisuus ja vanhat katkeruudet kuitenkin voittivat.
”Poliittisen tilan avaaminen toi konfliktit pintaan ja keskushallinnon valta, sekä Abiyn oma karisma olivat liian heikkoja hallitsemaan tilannetta”, hän sanoo.
Laakso muistuttaa, että Abiy on myös sotilas ja taisteli aikoinaan Etiopian ja Eritrean välisessä rajasodassa. Uutislähteiden mukaan pääministeri on jopa matkustanut eturintamaan johtamaan joukkojaan Tigrayn kapinallisia vastaan. Nobel-tilaisuuden kauniit puheet rauhan arvostamisesta ovat vaihtuneet sodan johtamiseen.
”Nyt voi tietysti kyynisesti sanoa, että kokemus sodasta on ehkä madaltunut kynnystä etsiä aseellista ratkaisua silloin, kun erimielisyyksiä syntyy”, Laakso pohtii.
Alun perin Abiy Ahmed uhosi, että kapinalliset murskataan nopeasti. Konflikti on kuitenkin kestänyt yli vuoden, eikä kumpikaan tutkijoista näe rauhaa horisontissa.
”Tilanne näyttää vaikealta ja todella huolestuttavalta. Molemmat osapuolet, eli Etiopian hallitus ja Tigrayn kapinalliset ovat omassa retoriikassaan olleet aika kovia. Mahdollisuutta kompromissiratkaisuihin ei ole nähty”, Mustasilta sanoo.
Sota ei ole kypsä rauhalle.”
– Vanhempi tutkija Liisa Laakso
Laakso näkee koko Etiopian hajoamisen ja sitä seuraavat etniset puhdistukset mahdollisena tulevaisuuden skenaariona. Tällä hetkellä hän kokee humanitaarisen avun perille saamisen kaikkein tärkeimpänä. Lisäksi osapuolten pitäisi päästä yhteiseen pöytään sekä ihmisoikeusloukkaukset tulisi pysäyttää ja selvittää.
Mustasilta muistuttaa, että sosiaalisessa mediassa etenkin Etiopian hallituksen levittämä disinformaatio tekisi mahdolliset neuvottelut vaikeiksi. Sosiaalisessa mediassa käytetään kovaa retoriikkaa ja rakennetaan hyvin polarisoitunutta kuvaa todellisuudesta. Valonpilkahduksia tunnelin päässä ei siis vielä ole.
”Rauhaa ei valitettavasti ole vielä odotettavissa. Voi sanoa, että sota ei ole kypsä rauhalle”, Laakso summaa.