TEKSTI ja KUVAT Vera Lampila
Hei rauhaa rakastavat Groteskin lukijat! Olen ahkera pyörimään kampuksella ja etsinnässäni on ollut opiskelupaikka, jossa flow-tila virtaa, sielu lepää ja ajatukset pysyvät kasassa. Haluankin jakaa teille vinkkini, siispä buckle up!
U35
Vielä vuonna 2019 U35 oli täynnä hälinää. Nyt sen aula ammottaa tyhjyyttään ja antaa tilaa omille ajatuksille. Opiskelupaikkana kyseinen mesta on hieman hävytön, sillä varsinaista asiaa ei meillä opiskelijoilla tänne enää ole ollut koronan alkamisen ja luentojen lakkaamisen jälkeen, ja tilassa pyörii lähinnä henkilökuntaa.
U35:ssa on kuitenkin jatkuva kurin ilmapiiri. Tila on suunniteltu panoptikon tapaan: vahtimestari on kaiken keskellä ja isot ikkunat varmistavat, että hän näkee jatkuvasti kaiken, mitä tilassa tapahtuu. Se kuitenkin tarkoittaa, että mahdolliset häiriköt ajautuvat yleensä muualle. Myös sisustukseltaan tämä tila on oiva: löytyy isot ikkunat, taidetta, kasveja ja pitkä suora käytävä, jota pitkin voi tepastella edes takaisin. Pistäkää kokeiluun, jos siltä tuntuu.
Kaisa-kirjaston 7. kerros
Ylin kerros symboloi menestystä. Toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa työskentely tarkoittaa, että olet luultavasti muita vaikutusvaltaisempi ja tärkeämpi tyyppi. Ylin kerros viittaa myös penthouseen, joka on esimerkiksi rap-kulttuurissa ihannoitu asumismuoto. ”Penthouses Shrtyn kaa, nää tytöt haluu tänne joinaa”, heittää Cledos biisissään ja totta se on, kyllä minäkin haluan penthouseen. Näin ollen Kaisan 7. kerros sopii siis hyvin tärkeiden asioiden toimittamiseen ja opiskeluun tositarkoituksella.
Hengellisille opiskelijoille rauhaa tuo ikkunoista näkyvä kaunis tuomiokirkko, joka konkretisoi jumalan läsnäoloa. Pyhä henki voikin rauhoittaa mieltä kouluahdingon keskellä. Maisemien lisäksi “seiskan” sisustusarkkitehtuuri on onnistunutta, sillä matoilla päällystetyllä lattialla voi hiipiä hipihiljaa ja erilaisilla penkeillä omaa istuma-asentoa voi muokata fiiliksen mukaan. Ei ole ollenkaan uusi näky, että seiskan sohvilla nukutaan iltapäivän powernappeja.
Bonusvinkki: Jos tunnet olosi oman elämäsi tutkimusmatkailijaksi, seiskasta löytyy myös vain Helsingin yliopiston tutkijoille tarkoitettu, usein hyvin tyhjä tila. Siellä on usein vain yksi heppu, jota vastapäätä suosittelen istumaan ja lukemaan uusimman G:n erittäin tärkeän näköisenä.
Tiedekulma
Tämä talo onkin sitten rauhan irvikuva, eli ottakaa seuraava kappale lähinnä varoituksena. Usein luullaan, että Tiedekulmaan tullaan keskittymään kouluhommiin. Todellisuudessa se ei kuitenkaan mene näin.
Tiedekulmassa törmää väistämättä epämääräisiin tuttuihin joko bileistä tai internetin treffialustoilta. Tämä ahdistaa sen verran, että opiskelijat pälyilevät jatkuvasti ympärilleen. Joko siinä toivossa tai pelossa, että joku tuttava (tai ihastus) ilmestyy paikalle. Toisaalta vaihtuvat ihmisvirrat ja jatkuvat kohtaamiset antavat mahdollisuuksia paskanjauhamissessioille, joissa edellä mainittua ahdistusta voi purkaa.
Ihmisten lisäksi rauhattomuutta lisää tilan tuplafunktio erinäköisten ohjelmanumeroiden järjestelypaikkana (ja kuntosalin sisäänkäyntinä?). Ohjelmanumerot harvoin vetävät puoleensa kovinkaan montaa kuuntelijaa, mikä taas johtaa siihen, että jos ja kun satut istumaan lavan vierelle, et myöskään kehtaa lähteä pois. Näin ollen joudut peppu puuduksissa kuuntelemaan kahden tunnin luennointia vasten tahtoasi, vaikka kouluhommiakin olisi.
Luonnon helma
Luonto on täynnä rauhoittavaa energiaa, ja ihminen on siellä elementissään. Kasvistossa kyykkiessä ei myöskään tule suorituspaineita muilta opiskelijoilta. Esimerkiksi valtsikan kilpaileva Foucault-asiantuntija viihtyy Metsätalon puskissa mainiosti! Häiriötekijöitä voivat olla ainoastaan muut luonnon eläimet, esimerkiksi pissalla käyvät koirat, joiden kanssa on kuitenkin mahdollista muodostaa yhteisymmärrys ja jakaa tila.
