Kategoriat
2022 Pääkirjoitus Relevantit VALKOINEN

Pääkirjoitus: Vähemmän sotaa, enemmän valkoisia lippuja

Eurooppalaisten perustavanlaatuinen turvallisuuden tunne järkkyi 24.2.2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän federaatio kutsuu tätä hyökkäyssotaa sotilasoperaatioksi, mikä on osa maan presidentin, Vladimir Putinin, propagandaa. Sodasta tulee kuitenkin puhua sotana. Meidän tulee taistella disinformaatiota vastaan kaikin keinoin, eikä yhtä oikeaa keinoa ole. Viestinnän opiskelijoina on kuitenkin helppo aloittaa retoriikasta. Groteskin päätoimitus tuomitsee hyökkäyksen ja omistamme ensimmäisen pääkirjoituksemme kaikille sodasta kärsiville. 

Rauha kuuluu kaikille: ukrainalaisille, venäläisille ja tukensa eri tavoin osoittaville. Sota on järkyttävä humanitäärinen kriisi, ja siviilit Ukrainassa ja Venäjällä kärsivät siitä eniten. Jälkimmäisessä etenkin nyt, kun Venäjään on kohdistunut ennennäkemättömän suuria pakotteita. 

Keskusteluissa on viime aikoina näkynyt paljon venäläisiin kohdistuvaa rasismia. Vaikka sota kuumentaa tunteet, ja vaikka hyökkäys Ukrainaan on raaka ja epäreilu, tulee muistaa, etteivät viattomat siviilit ole syyllisiä Venäjän hallinnon toimiin. On ollut järkyttävää nähdä, miten esimerkiksi Ilta-Sanomat julkaisi Timo Haapalan kolumnin, jossa käytettiin halventavaa termiä venäläisistä. Haapala myös kirjoitti Twitteriin pitkän ketjun aiheesta, jossa muun muassa mainitsi, että venäläiset tulee kitkeä Suomesta.

Rasismille ja russofobialle ei tule antaa senttiäkään tilaa kasvaa ja levitä. Viattomat siviilit eivät ole vastuussa sodasta, eikä venäläisissä ole mitään luonnollista,  ominaista piirrettä, joka tekisi heistä huonompia tai sodanhaluisempia. Tulee muistaa, että olemme kaikki ihmisiä, joille kuuluvat samat ihmisoikeudet. Myös Venäjällä siviilit ovat vaarassa, ja Suomen tulee tarjota myös heille pakopaikka hirmuhallinnoltaan.

Sosiaalisessa mediassa aihe on muutenkin herättänyt paljon keskustelua. Tuntuu, että kaikkien tulee postata aktiivisesti somessa, ottaa kantaa ja ennen kaikkea olla samaa mieltä. Vaikka ihmisoikeuksista ei tule väitellä, ja toisen maan hyökkäys itsenäiseen valtioon on tuomittava, esimerkiksi Natoon liittymisestä tai pakotteista voi olla montaa mieltä, eikä näihin kysymyksiin ole vain yhtä oikeaa vastausta. 

Lisäksi ihmisten tekemisten ja postausten kyttääminen on ahdistavaa, eikä hyödytä ketään tällaisessa tilanteessa. Maailmanpoliittinen tilanne muuttui lähes yhdessä yössä ja on mahdollista, että aiemmin Venäjän kanssa yhteistyötä tehneet tahot voivat tuomita maan hallinnon hyökkäyksen Ukrainaan. Mielipiteet voivat muuttua ja ne muuttuvatkin nopeasti, ja kaikille tulee tarjota tilaisuus kasvaa ja kehittyä. Asiat eivät aina ole mustavalkoisia.

Tilanne vaatii toki nopeita, mutta harkittuja toimia. Epäuskossa ja järkytyksessä on helppo sortua paniikkiin. Vaikka halu auttaa on varmasti suuri, jokaisen tapa auttaa on erilainen, eikä kenenkään tapaa tule kritisoida. Joku haluaa jakaa paljon tietoa sodasta, samalla kun toinen mieluummin lahjoittaa uhreille ilman julkista asiasta kertomista. 

Ennen kuin jaat tietoa tarkista sen paikkansapitävyys. Kysy myös itseltäsi, mitä haluat saavuttaa jakamalla tietoa. Misinformaation leviäminen kriisissä ei hyödytä ketään.

Vuoden 2022 ensimmäisen lehden teema on valkoinen. Valkoinen symboloi iloa, valoa ja rauhaa, mutta myös suorittamista, täydellisyyttä ja ehdottomuutta. Tässä lehdessä käsitellään muun muassa koronaa, syömishäiriöitä, alkoholittomuutta ja algoritmien läpinäkyvyyttä. Lehden teemaa valitessa emme tienneet, millainen maailmantilanne olisi julkaisun aikana. Valkoinen on ajankohtainen valinta, sillä se symboloi myös valkoista lippua, jota toivomme Venäjän heiluttavan tässä sodassa mahdollisimman pian. 

Venäjä ulos, Putin alas.

Kategoriat
2021 RAUHA Relevantit Yleinen

Rauhallisimmat opiskelupaikat kampuksella

TEKSTI ja KUVAT Vera Lampila

Hei rauhaa rakastavat Groteskin lukijat! Olen ahkera pyörimään kampuksella ja etsinnässäni on ollut opiskelupaikka, jossa flow-tila virtaa, sielu lepää ja ajatukset pysyvät kasassa. Haluankin jakaa teille vinkkini, siispä buckle up!

U35

Vielä vuonna 2019 U35 oli täynnä hälinää. Nyt sen aula ammottaa tyhjyyttään ja antaa tilaa omille ajatuksille. Opiskelupaikkana kyseinen mesta on hieman hävytön, sillä varsinaista asiaa ei meillä opiskelijoilla tänne enää ole ollut koronan alkamisen ja luentojen lakkaamisen jälkeen, ja tilassa pyörii lähinnä henkilökuntaa. 

U35:ssa on kuitenkin jatkuva kurin ilmapiiri. Tila on suunniteltu panoptikon tapaan: vahtimestari on kaiken keskellä ja isot ikkunat varmistavat, että hän näkee jatkuvasti kaiken, mitä tilassa tapahtuu. Se kuitenkin tarkoittaa, että mahdolliset häiriköt ajautuvat yleensä muualle. Myös sisustukseltaan tämä tila on oiva: löytyy isot ikkunat, taidetta, kasveja ja pitkä suora käytävä, jota pitkin voi tepastella edes takaisin. Pistäkää kokeiluun, jos siltä tuntuu.

Kaisa-kirjaston 7. kerros

Ylin kerros symboloi menestystä. Toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa työskentely tarkoittaa, että olet luultavasti muita vaikutusvaltaisempi ja tärkeämpi tyyppi. Ylin kerros viittaa myös penthouseen, joka on esimerkiksi rap-kulttuurissa ihannoitu asumismuoto. ”Penthouses Shrtyn kaa, nää tytöt haluu tänne joinaa”, heittää Cledos biisissään ja totta se on, kyllä minäkin haluan penthouseen. Näin ollen Kaisan 7. kerros sopii siis hyvin tärkeiden asioiden toimittamiseen ja opiskeluun tositarkoituksella. 

Hengellisille opiskelijoille rauhaa tuo ikkunoista näkyvä kaunis tuomiokirkko, joka konkretisoi jumalan läsnäoloa. Pyhä henki voikin rauhoittaa mieltä kouluahdingon keskellä. Maisemien lisäksi “seiskan” sisustusarkkitehtuuri on onnistunutta, sillä matoilla päällystetyllä lattialla voi hiipiä hipihiljaa ja erilaisilla penkeillä omaa istuma-asentoa voi muokata fiiliksen mukaan. Ei ole ollenkaan uusi näky, että seiskan sohvilla nukutaan iltapäivän powernappeja.

Bonusvinkki: Jos tunnet olosi oman elämäsi tutkimusmatkailijaksi, seiskasta löytyy myös vain Helsingin yliopiston tutkijoille tarkoitettu, usein hyvin tyhjä tila. Siellä on usein vain yksi heppu, jota vastapäätä suosittelen istumaan ja lukemaan uusimman G:n erittäin tärkeän näköisenä. 

Tiedekulma

Tämä talo onkin sitten rauhan irvikuva, eli ottakaa seuraava kappale lähinnä varoituksena. Usein luullaan, että Tiedekulmaan tullaan keskittymään kouluhommiin. Todellisuudessa se ei kuitenkaan mene näin. 

Tiedekulmassa törmää väistämättä epämääräisiin tuttuihin joko bileistä tai internetin treffialustoilta. Tämä ahdistaa sen verran, että opiskelijat pälyilevät jatkuvasti ympärilleen. Joko siinä toivossa tai pelossa, että joku tuttava (tai ihastus) ilmestyy paikalle. Toisaalta vaihtuvat ihmisvirrat ja jatkuvat kohtaamiset antavat mahdollisuuksia paskanjauhamissessioille, joissa edellä mainittua ahdistusta voi purkaa. 

Ihmisten lisäksi rauhattomuutta lisää tilan tuplafunktio erinäköisten ohjelmanumeroiden järjestelypaikkana (ja kuntosalin sisäänkäyntinä?). Ohjelmanumerot harvoin vetävät puoleensa kovinkaan montaa kuuntelijaa, mikä taas johtaa siihen, että jos ja kun satut istumaan lavan vierelle, et myöskään kehtaa lähteä pois. Näin ollen joudut peppu puuduksissa kuuntelemaan kahden tunnin luennointia vasten tahtoasi, vaikka kouluhommiakin olisi. 

Luonnon helma🙏😍✨😎

Luonto on täynnä rauhoittavaa energiaa, ja ihminen on siellä elementissään. Kasvistossa kyykkiessä ei myöskään tule suorituspaineita muilta opiskelijoilta. Esimerkiksi valtsikan kilpaileva Foucault-asiantuntija viihtyy Metsätalon puskissa mainiosti! Häiriötekijöitä voivat olla ainoastaan muut luonnon eläimet, esimerkiksi pissalla käyvät koirat, joiden kanssa on kuitenkin mahdollista muodostaa yhteisymmärrys ja jakaa tila. 

Kategoriat
2021 Muut Relevantit

Vetoomus järjestölehtitukien leikkaamista vastaan

Me allekirjoittaneet vastustamme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan talousjohtokunnan esitystä lakkauttaa järjestölehdille myönnetyt tuet ylioppilaskunnan vuoden 2022 budjetissa ja ylioppilaskunnan hallituksen esitystä puolittaa ne.

Helsingin yliopiston järjestölehdet ovat olleet tärkeä osa yliopistokulttuuria ja -demokratiaa jo yli 150 vuotta. Kaikille avoimena alustana lehdet tarjoavat jäsenistölleen mahdollisuuden kritisoida ylioppilaskuntaa ja yliopistoa. Tällaisen alustan katoaminen supistaisi yhteisömme moniäänisyyttä merkittävästi. Vanhimmat lehdet ovat olleet toiminnassa yli 150 vuotta, joten niiden toiminta on ehtinyt nivoutua korvaamattomaksi osaksi yliopistokulttuuria. Lisäksi yliopistolain 46. pykälä erityisesti ilmoittaa ylioppilaskuntien tehtäväksi valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Järjestölehdet ja niiden mahdollistama opiskelijajournalismi ovat äärimmäisen tärkeässä osassa tämän työn tekemisessä.  

Järjestölehdet luovat HYY:n järjestöissä identiteettiä ja yhteisöllisyyttä, sekä tukevat yliopiston ja ylioppilaskunnan tavoitteita jäsenistönsä ja opiskelijoidensa sivistämisessä. Ne antavat opiskelijoille vaihtoehtoisen keinon osallistua oman järjestönsä ja ylioppilaskunnan toimintaan. Järjestölehdet ovat monelle järjestölle tärkeä väylä kohdata jäsenistöään ja kommunikoida sen kanssa niin opintoasioista, vapaa-ajan toiminnasta kuin myös omasta tieteenalasta. Ne tarjoavatkin opiskelijoille mahdollisuuden syventyä omaan tieteenalaansa ja siihen liittyviin teemoihin tavoilla, joita yliopiston kurssit tai muu ylioppilaskunnan toiminta ei tarjoa. 

Vapaa-ajan kirjoitustyö on erittäin tärkeää oman kirjallisen ilmaisun kannalta, erityisesti jos suorittaa opintojaan englanniksi. Järjestölehdillä on myös suora vaikutus työllistymiseen ja oman alan työelämään tutustumiseen. Ei ole parempaa tapaa oppia ja kerätä kokemusta viestinnästä kuin järjestölehdessä toimiminen. Esimerkiksi lehdissä kerätty kirjoitustaito ja taitossa käytettävä InDesign ovat tärkeitä työkaluja ammateissa, joihin liittyy viestintää. Järjestölehdissä toimijat oppivat viestinnän lisäksi myös työelämälle keskeisiä organisoinnin ja yhteistyöskentelyn taitoja. 

Yksi talousjohtokunnan perusteista tukien lakkauttamiseksi on lehtien ympäristövaikutus. Pidämme ympäristövaikutuksiin vetoamista lähtökohdiltaan ongelmallisena, sillä painetun lehden ympäristövaikutus ei ole yksiselitteisesti positiivinen tai negatiivinen. Ympäristövaikutuksia ei ole myöskään tutkittu tarpeeksi, että niihin voisi vedota ylioppilaskunnan päätöksenteossa. Järjestölehdet antavat nykyisellään lukijoilleen mahdollisuuden valita digi- ja paperilehden välillä.

Oleellinen osa järjestölehtien sisältöä on myös kuvitus ja kaunokirjalliset tekstit, kuten runot, novellit ja satiirit. Visuaalinen ilme ja taitto ovat merkittävä osa taideteoksia, jotka vaativat painetun lehden julkaisun – kaikki taidemuodot eivät taivu verkkoon lainkaan. Printtimedian katoaminen vaikuttaisi siis merkittävästi toimitukselliseen sisältöön. Ei myöskään tule unohtaa printtijulkaisun merkitystä sille, että kuvittajien ja valokuvaajien taide tulee nähdyksi. Järjestölehdet ovat ponnahduslauta ja matalan kynnyksen alusta tuleville taiteilijoille julkaista teoksiaan, minkä vuoksi päätöksellä olisi vaikutusta myös Suomen taidekentän tulevaisuuteen. Lehden painaminen on usein ehto sille, että myös yliopiston henkilökunta lukee lehtiä.

Järjestölehtitukia maksetaan tällä hetkellä 20 000 euroa HYY:n 3,8 miljoonan euron budjetista, eli vain noin 0,5 % koko ylioppilaskunnan toimintakuluista. Monet järjestölehdet ovat kuitenkin toiminnassaan riippuvaisia näistä tuista. Vaikka useiden lehtien kuluja kustannetaan myös osittain mainostuloilla, on korona rokottanut monien yritysten kukkaroa, eikä sponsoreita ole ollut helppo löytää. Jokainen mainostulo on ollut juhlan paikka jo ennen koronaa, eikä niiden varaan voi laskea koko lehden toimintaa. Osa lehdistä elää puhtaasti lehtituen varassa, ja sen kutistaminen olisi suoraan printtilehden kuolinisku.

Toimintakulttuurin radikaali ja asteeton muutos on iso isku lehtien toiminnan jatkuvuudelle. Mielestämme kaikki muutokset nykyiseen järjestelmään pitää tehdä asteittain ja järjestöjä pitää tukea toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi. Myös vaikeassa taloustilanteessa tehdyt päätökset täytyy tehdä pitkäjänteisin ottein ja päätösten vaikutukset huomioiden. 

Allekirjoittajat:


Forstihuuto, Groteski, Kapitaali, Kompleksi, Kronikka, Ksoidin, Kyyhkynen, Minervan Pöllö, Pieni Puukello, Poleemi, Policy, Siulaset, Tutkain, Väki, Ostro, Käkriäinen, Diskurssi, Teema, Maatiainen, Vapaa Radikaali (Helix ry), Biosfääri ry, Symbiontti