Videolla huudettiin “jauhojengi!” Ja sanottiin että “vittu tästä tulee hyvä fiilis!” Marin käyttää huumeita!

Suurin piirtein näihin tunnelmiin heräilin 18.8., kun kohu pääministeri Sanna Marinin vuodetuista bilevideoista alkoi. Joku epäselvä kohta on tulkittu – ilmeisesti ensimmäisenä tunnetun äärioikeistolaisen salaliittoteoreetikon toimesta – huumeisiin liittyväksi heitoksi, ja siitähän riemu repeää. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii Marinille ja hänen seurueelleen huumetestejä, ja aiemmin esimerkiksi kokoomuspolitiikko Ville Rydmanin aikaan syyttömyysolettamaa ja todisteiden puutteiden perään huutaneet tyypit, esimerkiksi kokoomuslaiset, ovat Twitterissä öyhöttäneet, kuinka pääministeri on taas ollut vastuuton ja varmaan myös huumeita käyttänyt, ja vaikkei olisi käyttänyt niin silti paheksuttavaa käytöstä. Olisi toivottavaa, että sama energia ja someraivo pysyisi silloin, kun puhutaan alaikäisiin kohdistuvasta ahdistelusta, mutta eipä lipsuta enempää whataboutismin puolelle.

Suoraan sanottuna minua ei voisi vähempää kiinnostaa, mitä sillä videolla sanottiin. Ei edes kiinnosta se, että Marin olisi vetänyt kokkelia bileissä: vapaa-aika on vapaa-aikaa, ja jos työstä suoriutuu hyvin, niin mikäs siinä, ei olisi ensimmäinen korkeassa asemassa oleva viihdekäyttäjä. En toki pidä huumeiden käyttöä mitenkään erityisen hehkutettavana juttuna etenkään valtionpäämiesten kohdalla. Olisi naiivia kuitenkin olettaa, että kukaan poliitikoista ei käyttäisi niitä. 

Media on epäonnistunut tärkeimmässä tehtävässään, eli totuudessa pysymisessä

Eniten kuitenkin olen ollut ärsyyntynyt siitä, miten suomen media on käsitellyt tätä kohua. Edes alkeellisinta faktantarkistusta ei tehdä, eikä pysähdytä miettimään, kuka tästä kohusta hyötyy ja kuka tällaisen kohun on voinut aloittaa. Sen sijaan pihalle tuutataan jatkuvalla tahdilla ala-arvoista laatua olevia spekulaatioita. Tai siis todellako kansan täytyy tietää Timo Soinin mielipide tähän asiaan? Ja tarvitaanko videota tulkitsemaan kielitieteilijää, joka ”varmistaa” tiedon, että videolla tosiaan sanotaan ”jauhojengi”?

On journalistien tehtävä toimia vallan vahtikoirana, ja välittää uutiset kansalle. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, että välitetyt uutiset ovat totta. Esimerkiksi kannattaa varmistaa, että tulkinta videolla sanotusta “jauhojengistä” pitää paikkaansa, ennen kuin siitä uutisoidaan. Jos kuitenkin sattuu käymään sillä tavalla, että tulee tehtyä väärä tulkinta ja julkaistua misinformaatiota tai disinformaatiota – lähteenä joku peräkylän salaliittoteoreetikko – niin merkinnät juttuun tehdyistä korjauksista olisivat vähintäänkin paikallaan. Anteeksipyyntö pääministerille voisi olla myös hyvä. On kuitenkin aika rohkeaa lähteä syyttämään ketään, erityisesti pääministeriä, huumeiden käytöstä.  

Helsingin Sanomien uutisen korjaus ”Jauhojengi”-tulkinnasta

On aiheellista keskustella, onko pääministeriltä hyväksyttävää käytöstä bilettää vapaa-ajalla. Eritysesti paikallaan olisi keskustelu siitä, että sosiaaliseen mediaan ei kannata julkaista mitään minkä ei haluta leviävän, edes yksityisille tileille. Aiheellista ei ole lähteä spekuloimaan huumeiden käytöllä. Tulee mieleen vuoden 2021 Euroviisut, kun Måneskinin laulajaa Damiano Davidia syytettiin yhden epäselvän videon perusteella kokaiinin käytöstä. Syytökset osoittautuivat vääriksi, mutta mainehaitta ja mediakohu oli jo ehtinyt syntyä. Etenkin nykyisessä keskusteluilmapiirissä, jossa mikä tahansa aivoton argumentti menee läpi, kunhan se on huumevastainen, on medialta syytä olettaa varovaisuutta siinä, millaisia uutisia julkaistaan.

Teksti: Lyydia Laukkanen