Teksti: Emma Viitanen
”Se on vain vettä.”
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC totesi helmikuussa 2022, että mikäli viivyttelemme yhtään, menetämme erittäin nopeasti sulkeutuvan ikkunan, jolla voidaan turvata ihmiskunnan tulevaisuus. Ilmaston lämpeneminen on aiheuttanut jo valtavia, peruuttamattomia muutoksia. Nyt on aika hidastaa niitä, mutta meillä on kiire. Yksi ilmastokriisin suurista, merkittävästi ihmisten elämään osuvista vaikutuksista on vesipula, joka vaikuttaa muun muassa ruokaturvaan sekä terveyteen.
Maja Lunden Sininen kertoo Signen ja Davidin tarinat, jotka kietoutuvat molemmat veden ympärille. Signe on norjalainen toimittaja ja ympäristöaktivisti, joka palaa kotiseudulleen kuultuaan, että norjalaisia jäätiköitä lohkotaan luksustuotteena jääpaloiksi drinkkeihin rikkaisiin Lähi-idän maihin. Tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2017.
Toinen tarina sijoittuu tulevaisuuteen, 2040-luvulle. David on joutunut pakenemaan kuivuutta kotoaan Etelä-Ranskasta tyttärensä Loun kanssa. Tässä vaiheessa monen suomalaisenkin suosima lomakohde Etelä-Espanja on muuttunut aavikoksi ja pohjoinen on sulkenut rajansa vesipulaa pakenevilta.
Vaikka ilmastokriisin vaikutukset osuvat kaikkiin maapallon alueisiin, ne vaikuttavat toisiin voimakkaammin. IPCC:n raportin mukaan yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvaisissa olosuhteissa.
Molempia tarinoita yhdistää veden lisäksi toinenkin teema, rakkaus. Rakkaus lähimmäisiin, ympäristöön, rakkaus veteen. Lisäksi tarinat yhdistyvät toisiinsa myös hieman konkreettisemmin, mutta miten, se jääköön lukijan selvitettäväksi.
”… et osaa ajatella että kaikki mitä sinulla on ympärilläsi voi vain kadota. Vaikka kuuletkin että maailma on myllerryksen kourissa. Vaikka näet sen lämpömittarista. Et ajattele sitä ennen kuin yhtenä päivänä et herääkään herätyskellon soimiseen vaan huutoon.”
Arvosanaksi annan kolme ja puoli tähteä täydestä viidestä. Kiitän Lunden kattavaa, vakuuttavaa tutkimustyötä, joka tekee teoksesta uskottavan. Kirjan kieli on selkeää ja suoraviivaista. Toisaalta, vaikka kirjan teemat ovat kiinnostavia ja ehdottoman tärkeitä, juoni laahaa paikoin turhan paljon. Tuntuu, etteivät tarinat välillä liiku mihinkään suuntaan. Kaipasin lisäksi niiden välille vielä konkreettisempaa linkkiä.
Poliittisten ja taloudellisten toimien lisäksi maapallo tarvitsee kulttuurista muutosta, jossa omaksumme uudenlaiset perusarvot – ymmärrämme, mikä on oikeasti tärkeää. Lunden kirja voi toimia jollekulle sysäyksenä oman toiminnan ja arvomaailman tarkastelulle.
Sininen on osa Lunden ilmastokvartettia, joista jokainen on oma tarinansa, mutta joita kaikkia yhdistää eläminen ilmastonmuutoksen kanssa ja keskellä.
Maja Lunde: Sininen
Tammi 2019. 350 sivua. Suom. Katriina Huttunen
Alkuteos: Blå (2017)
