Kategoriat
2021 Muut

Valtsika opettelee antirasismia

TEKSTI Jyri Huttunen KUVITUS Inka Salminen

George Floydin kuolema toukokuussa 2020 nosti antirasismin koko maailman agendalle. Laajat mielenosoitukset levisivät Yhdysvalloista muun muassa Isoon-Britanniaan ja Ranskaan, mutta Suomessa Black Lives Matter -liikkeen nostattama keskustelu antirasismista on edelleen alkutekijöissään. Nyt Helsingin yliopisto ja valtiotieteellinen tiedekunta ovat kuitenkin tarttumassa toimeen.

Poliisiväkivaltaa käsittelevästä luennosta jäi paha maku. Aracelis Correa koki, että luento oli kohdistettu valkoisille opiskelijoille. Correan näkökulma näkyvään etniseen vähemmistöön kuuluvana sivuutettiin, eikä aihetta onnistuttu käsittelemään tarpeeksi sensitiivisesti. Correa kertoi kokemuksestaan Facebookissa, jossa monet rodullistetut opiskelijat samastuivat häneen. Seurauksena syntyi Students of Colour ry (SOCO) vuonna 2019. 

”Tarkoituksena oli luoda tilaa meille rodullistetuille, että voitaisiin käsitellä sitä kuormaa, joka näkyvään vähemmistöön kuulumisesta aiheutuu. Lisäksi olemme kouluttaneet ja kertoneet muille tahoille rasisminvastaisesta työstä ja pyrkineet saamaan rodullistettujen ääntä kuuluviin”, kertoo SOCOn nykyinen puheenjohtaja Jenny Kasongo

SOCO on järjestänyt muun muassa matalan kynnyksen tapahtumia, tarjonnut vertaistukea ydinjäsenilleen sekä toiminut yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. 

Kasongo kritisoi monen muun opiskelijan tavoin rasisminvastaisen työn edistymistä valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Black Lives Matter -liike nousi pinnalle noin puolitoista vuotta sitten, ja sen jälkeen työ on edistynyt vain vähän. 

Julistusten sijaan olisi pitänyt miettiä konkreettisia toimia.

”Valtsika on tosi alussa. Olisi ollut tehokkaampaa tarjota antirasistisia koulutuksia opiskelijoille ja henkilökunnalle BLM-liikkeen aikana. Yliopisto viesti olevansa BLM:n puolella, mutta julistusten lisäksi olisi pitänyt miettiä konkreettisia toimia. Toki korona on vienyt niin paljon voimavaroja, että muu toiminta on jäänyt vähemmälle. ”

Antirasismia edistetään yhteistyöllä

Nyt yhteiskunta ja yliopisto kuitenkin käynnistelevät keskustelua. Oikeusministeriö on lanseerannut Olen antirasisti -kampanjan, johon myös Helsingin yliopisto on liittynyt mukaan. Lisäksi yliopistossa on käynnissä antirasismin teemavuosi. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa rasisminvastainen työ on nostettu keskeiseen asemaan työhyvinvointi- ja tasa-arvotoimikunnassa.

”Antirasismille on yhteiskunnassa iso tarve. Erityisen tärkeää se on valtsikassa, jossa työskentelee ja kasvaa yhteiskunnallisia vaikuttajia. Nämä kampanjat ovat tärkeä herätys ja keino lisätä tietoisuutta ja työkaluja. Aiemmin rasismin vastustaminen on ollut lähinnä tavoitteena, ja konkreettisia toimia on tehty vähän. Nyt on kuitenkin tarkoitus panna isompi vaihde päälle”, toteaa tiedekunnan dekaani Marjaana Seppänen. Hänen mukaansa antirasistista työtä on aiemmin tehty pienimuotoisemmin koulutusohjelmien piirissä.  

Työhyvinvointi- ja tasa-arvotoimikunnassa on Seppäsen mukaan tarkoitus edistää tietoisuutta antirasismista. Myös SOCO osallistuu toimikunnan työhön. Tähän asti rasisminvastainen työ on ollut lähinnä reaktiivista, eli rasismiin on reagoitu tapauskohtaisesti.

Kasongon mukaan yhdessä henkilökunnan kanssa on kehitetty anonyymiä ilmoituskäytäntöä rasistiselle toiminnalle. Myös Seppänen pitää ilmoituskäytäntöjen kehittämistä tärkeänä. Toisaalta ongelmana on anonyymien ilmoitusten tunnistettavuus, sillä näkyvään etniseen vähemmistöön kuuluvia on valtsikassa melko vähän. 

Kasongon mukaan opetuksen valkoisuus on ongelma. Luennoilla harvoin huomioidaan rodullistettujen näkökulmaa, ja pakollinen kurssikirjallisuuskin on lähes poikkeuksetta valkoisten tutkijoiden kirjoittamaa. Lisäksi hän tahtoisi parantaa yksittäisten opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia.

Opiskelijajärjestöt edelläkävijöinä

Kasongo ja Seppänen ovat yhtä mieltä siitä, että konkreettisia toimia on kaiken kaikkiaan tehty tähän mennessä vähän. Harvat esimerkit tulevat lähinnä opiskelijajärjestöistä: Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö Kannunvalajat ry on puuttunut rasistisiksi koettuihin sitsilauluihin sekä luonut turvallisemman tilan periaatteet, joita noudatetaan kaikissa tiedekunnan opiskelijajärjestöjen tapahtumissa. Lisäksi tiedekunnan opiskelijajärjestöt ovat yhdessä luoneet yhdenvertaisuussuunnitelman. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa ja turvallisemman tilan periaatteissa rasismille asetetaan nollatoleranssi. Myös Seppänen kiittelee järjestöjen tekemää työtä:

”Tiedekunta ja yliopisto ovat jäykempiä toimijoita, joten on hienoa, että opiskelijamme ovat olleet edelläkävijöitä tällä saralla.” 

Viestinnän opiskelijoiden ainejärjestö Media ry:n puheenjohtaja Anna Enbuske kertookin, että yhdenvertaisuus on järjestöissä tärkeä arvo. Hänen mukaansa työtä antirasismin ja yhdenvertaisuuden eteen on tehty, mutta oppimista ja toimia on vielä edessä. 

”Sosiaalisessa mediassa nostamme ajankohtaisia antirasistisia teemoja esiin. Toteutimme yhdenvertaisuuden teemaviikon, jonka aikana käsiteltiin myös antirasismia yhdessä SOCOn kanssa. Yhdenvertaisuus Median tärkeänä arvona kiteyttää mielestäni sen, miten laajasti pyrimme takaamaan jäsenistölle turvallisen paikan olla, oppia ja kasvaa”, Enbuske kertoo. 

Kasongokin on huomannut, että yhdenvertaisuuden ja antirasismin merkitys on alettu tunnistaa. Rasismista puhutaan enemmän yliopistoyhteisössä. SOCO nosti ongelman pinnalle, mikä on osaltaan edistänyt rasisminvastaista työtä. Toisaalta sekä Enbuske että Kasongo harmittelevat pandemian vaikutusta antirasistiseen työhön, joka on jäänyt taka-alalle.

Tulevaisuus näyttää valoisammalta

Tietoisuuden lisääminen on avainasemassa rasisminvastaisessa työssä. Kasongon mukaan on tärkeää tarjota esimerkiksi luennoitsijoille työkaluja, jotta vaikeita aiheita voisi käsitellä sensitiivisemmin. Kasongon mielestä yliopisto voisi aktiivisemmin edistää ja viestiä antirasismiin liittyvän koulutustarjonnan kehittymisestä. 

Seppänen korostaa, että haasteellisia aiheita on pyrittävä käsittelemään ja työstämään hyvässä hengessä. Hän ei usko, että kukaan tieten tahtoen toimii rasistisesti, vaan kyse on lähes aina tietämättömyydestä. Rakenteellista rasismia ei välttämättä ole helppo tunnistaa, mutta jokaisen pitäisi pystyä muuttamaan omia asenteitaan. Myös Enbuske korostaa oppimisen tärkeyttä:

”Täytyy olla siis tilaa turvallisesti oppia ja tehdä muutosta, mutta myös tehdä selväksi, ettei tiedostettu rasistinen käytös ole millään tavalla ok.”

Rasisminvastaiseen työhön löytyy valtsikassa tahtoa sekä henkilökunnalta että opiskelijoilta. Enbusken mukaan yhteistyötä henkilökunnan kanssa aiheesta on ollut toistaiseksi vähän. Seppänen sanoo, että lähitulevaisuudessa antirasismia on tarkoitus koordinoida paremmin ja yhteistyötä Socon ja muiden järjestöjen kanssa on tarkoitus syventää. Myös Kasongo on optimistinen:

”Olen varma, että ensi keväänä meillä on jo konkreettisia toimia, joilla antirasismia on edistetty.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.