Luonnonoikku

Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen sisäänpääsyprosentti on pienempi kuin esimerkiksi oikeus- tai lääketieteellisen tiedekunnan. Vuonna 2013 Ari Piik oli yksi niistä onnekkaista, jotka selvisivät voittajina viestinnän pääsykokeista. Viestinnän opintojen aloittamisen sijaan hän kuitenkin suuntasi syksyllä Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun. Mitä tapahtui?

Ari Piik

Vuonna 2013 viestinnän oppiaineeseen haki 792 henkilöä. Heistä 363 henkilöä osallistui valintakokeeseen. Vain 25 henkilön suoritus riitti opiskelupaikkaan. Yksi tämän tiukan seulan läpi selvinneistä oli lahtelainen Ari Piik. Hän ei kuitenkaan koskaan aloittanut viestinnän opintoja, vaan saman vuoden syksyllä suuntasi Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun.

Viestinnän opiskelijana ja vieläpä saman vuosikurssin edustajana on vaikea ymmärtää, kuinka kukaan hakuprosessin läpi käyneistä voisi luopua opiskelupaikastaan. Tästä on otettava selvää.

Tapaan Ari Piikin Ruoholahden Faro-ravintolassa lähellä tunnettua kansainvälistä konsulttitoimistoa, jossa hän on töissä. Lounasaikaan ravintola on täynnä jakkupukuisia naisia ja kauluspaitaisia miehiä. Myös Piikillä on päällään kauluspaita ja hyvin istuva pikkutakki, jotka saavat hänet näyttämään stereotyyppiseltä kauppisopiskelijalta.

Piik kertoo haaveilleensa jo peruskoulussa bisnesmiehen urasta. Lukion jälkeen hänelle oli itsestään selvää hakea kauppakorkeakouluun, jonne hän pääsikin sisään ensimmäisellä yrittämällä. Kauppiksessa aloittaminen kuitenkin viivästyi armeijan takia, ja varusmiespalvelus antoi aikaa ajatella.

”Usein sanotaan, että on siistiä tehdä harrastuksesta ammatti. Se kuulemma tekee onnelliseksi. Kulutin tuohon aikaan paljon mediaa ja olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Yhtäkkiä tuntui selvältä lähteä viestintäalalle. Haaveilin jonkin ison lehden päätoimittajuudesta.”

Armeijan jälkeisen kevään Piik vietti työharjoittelussa Shanghaissa. Päivisin hän kävi töissä ja iltaisin luki viestinnän pääsykokeisiin.

”Se ei ollut ehkä paras tapa nauttia elämästä ulkomailla”, hän naurahtaa.

Piikin mukaan työn ja pääsykokeisiin lukemisen yhdistäminen ei ole mahdottomuus.

”Luin viestinnän pääsykoekirjan muutaman kerran läpi, mutta aika pian tuli raja vastaan. Kuinka hyvin yhden kirjan pystyy oppimaan ulkoa? Pänttäämisen jälkeen mitattiin enää sitä, kuka osaa soveltaa kirjan sisältöjä parhaiten. Minulla kävi hyvä tuuri, sillä osasin pistää lukemani käytäntöön.”

Piik oli otettu, kun hän kuuli hyväksymisestään valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Koska viestinnän opiskelijoita otetaan sisään hyvin vähän, oli hän ylpeämpi viestinnän kuin kauppakorkeakoulun opiskelupaikasta. Hetken hän jopa elätteli toiveita molempien alojen samanaikaisesta opiskelusta, mutta hautasi aikeen nopeasti.

”Päätin valita alan, josta olin haaveillut pidempään.”

Nyt Piik opiskelee pääaineenaan rahoitusta ja työskentelee strategisen konsultoinnin harjoittelijana. Hän kertoo olevansa tyytyväinen valitsemaansa polkuun. Miehen haaveena on perustaa tulevaisuudessa oma yritys, jossa viestinnälläkin olisi sijansa. Piik kun uskoo vahvasti Jari Sarasvuon toteamukseen: “Kaikki johtajat tekevät rahansa puhumalla.”

”Liike-elämässä on kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka kykenevät vaikuttamaan ympäröivään yhteiskuntaan ja niitä, jotka ovat viestinnällisesti ja verbaalisesti mustia aukkoja.”

Ei ole vaikea arvata, kumpaan joukkoon Ari Piik haluaa itse kuulua.


Viestinnän opiskelupaikan peruminen on harvinaista

Viestinnän oppiaine on yksi Helsingin yliopiston suosituimmista hakukohteista. Viime vuosina viestintää opiskelemaan on hyväksytty noin 25–30 uutta pääaineopiskelijaa joka syksy. Vain harva on jättänyt paikan vastaanottamatta. Tilastot eivät tosin kerro sitä, kuinka moni opiskelupaikan vastaanottaneista ei suorita opintoja.

Viestinnän oppiaineen tilastot eroavat merkittävästi muiden Helsingin yliopiston oppiaineiden vastaavista. Esimerkiksi matemaattisissa aineissa opiskelupaikkansa peruneita on ollut useita kymmeniä vuosittain. Toisaalta opiskelupaikkojen määrät näissä aineissa ovat paljon viestintää suurempia ja lunastettavissa suoraan ylioppilaskokeiden tuloksilla raskaan pääsykoerumban sijaan.


Kuva: Ari Piik

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *