Teksti: Noora Lehtikuusi
Kuvitus: Nelli Honkela
Tarot -luentaa, kristalleja, täysikuun rituaaleja ja rakkausloitsuja- tai manifestaatioita. Uushenkisyyteen kietoutuvilta kiehtovilta ilmiöiltä on tuskin onnistuttu välttymään. Tehokkaasti personalisoitujen sosiaalisen median algoritmien kohderyhmään kuuluminen tekee välttelystä vaikeampaa. Mystiikkaan, uushenkisyyteen, astrologiaan ja nykynoituuteen liittyvät ilmiöt edustavat uutta elämänkatsomuksellista suurtrendiä, joka on ottamassa yhä suurempaa jalansijaa perinteisten länsimaisten tai itämaisten uskontojen ja elämänkatsomusten sijaan monen ihmisen elämää ohjaavana henkisenä viitekehyksenä.
Sekularisoitumisen keskellä entistä useampi ihminen kokee perinteiset uskonnot vieraiksi. Silloin hän saattaa hakea kosketusta henkisyyteensä uskonnoista ja hengellisyydestä juontuvasta uushenkisyydestä, jota ennen kutsuttiin myös New Age -liikkeeksi. Uushenkisyys ei välttämättä liity puhtaasti uskonnolliseen tai henkiseen orientoitumiseen, vaan laajempaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoitteluun. Tällaisia hyvinvointitrendejä ovat esimerkiksi jooga, mindfulness ja meditaatio, joilla kaikilla on juuria itämaisissa uskonnoissa.
Nykynoituus on noussut pinnalle yhtenä uushenkisyyden ilmentymänä sosiaalisen median välityksellä. Myös useat julkisuuden henkilöt ovat julistautuneet noidiksi. Tunnettuja nykynoitia ovat esimerkiksi laulajat Lana Del Rey, Azealia Banks ja Lorde. Tutustuin itse Kupariketun ja Heikki Sauren teokseen Noitakirja: nykynoidat ja noitien historiaa, joka valottaa noituuden historiallista taustaa sekä sitä, millaista on olla noita nykymaailmassa.
Kirja käsittelee kattavasti noituuden demonisoitua historiaa ja noitavainoja, jotka ovat kirjoittajien mukaan yhä vallalla olevia käsityksiä noituudesta. Noituus saatetaan mieltää pahuuden symboliksi tai vahingoittavaksi taikuudeksi, eli mustaksi magiaksi. Teos keskittyy nykynoituuden positiivisempaan sanomaan naisia inspiroivana ja voimaannuttavana ilmiönä, jolla on myös yhteiskunnallisten epätasa-arvoistavien rakenteiden purkamiseen tähtäävää voimaa.
Suomessa nykynoituudella on yhtäläisyyksiä ikivanhan kansanperinteen kanssa. Nykyisessä muodossaan se on yksilökeskeisempi tapa tutkia omia juuriaan poimien perinteisiä menetelmiä soveltaen niitä nykyaikaan. Nykynoituutta luonnehtii kiinnostus outona pidettyyn. Monella nykynoidalla on teoksen mukaan kyky aistia järjellisen selityskyvyn ulkopuolella olevaa.
Kiinnostava näkökulma nykynoituuteen kietoutuu sen feministiseen puoleen, joka ottaa huomioon naissukupuoleen kohdistuneen sorron ja vainon oletetun noituuden nimissä. Teoksen mukaan lähes kaikki nykynoidat ovat naisia, mikä johtuu naisten ja noitien jaetusta historiallisesta vainoamisesta, aliarvostamisesta ja alistamisesta. Noituuden voidaan katsoa olevan yksi feminismin ilmentymä, joka tähtää teoksen mukaan patriarkaalisten rakenteiden purkamiseen. Noitia on historiallisesti pidetty rohkeina, itsenäisinä, älykkäinä, sopeutumattomina, kokeilunhaluisina, kapinallisina ja seksuaalisesti vapautuneina naisina, ja tässä mielessä on helppo nähdä yhtäläisyyksiä feministiseen liikehdintään liitettyjen arvojen ja ihanteiden välillä.
Noituutta voi olla vaikea hyväksyä patriarkaalisista arvolähtökohdista käsin. Noidat ovat pyrkineet ottamaan noituuden termit haltuun poliittisessa keskustelussa, jolloin termi ”noita” muuttuu halventavasta haukkumasanasta voimaannuttavaksi termiksi. Vaikka nykynoituus ja siihen kietoutuvat trendit ovat yksilökeskeisiä hyvinvointiin ja itsensä löytämiseen liittyviä uushenkisyyden muotoja, voi nykynoituus olla myös poliittisen aktivismin muoto. Noituus voi olla mitä vaan: ehkä noituus onkin tapa katsoa maailmaa ja olla kosketuksissa omaan sisimpään.
