Teskti: Noora Honkola
Kuvitus: Anna Charpentier
Niissä silmissä näin lämmön, joka muistutti minua hyvistä ajoista.
Näin sen kipinän, joka muistutti seuraamaan omaa polkuani.
Näin ne värit, jotka muistuttivat että myös pahat asiat loppuvat.
Näin tähdet, jotka muistuttivat minua kääntämään katseen aina ylöspäin.
Niissä silmissä näin tulevaisuuteni.
Niillä silmillä opetit minua olemaan lempeä myös itselleni.
Niillä silmillä et antanut minun pirstoutua palasiksi, kun hajosin.
Niillä silmillä näytit minulle kauneutta asioissa, kun en itse pystynyt näkemään.
Niillä silmillä lupasit, että elämäni kääntyisi sellaiseksi josta haaveilin.
Kun nuo silmät muuttuivat kylmiksi, katsoin pois.
Näin kuinka elottomat ne olivat kuin lähelle lipuvalla valkohailla.
Näin kuinka niitä ei enää sytyttänyt elämä vaan jokin pahantahtoinen.
Kun nuo silmät katsoivat kuinka rikkouduin kosketuksesi alla, katsoin pois.
Nyt nuo silmät katsovat lävitseni, en ole enää olemassa.
Tahdot olla kanssani intiimisti muilla tavoin kuin henkisesti, en pysty.
Haluat huutaa tahtosi läpi, en saa ääntäni kuulumaan joten hiljenen.
Nyt nuo silmät kertovat minulle että tästä on päästävä pois.
Istuimme parvekkeen sohvalla sylikkäin.
Sanoit “sinä suojelet maailmaa ja minä suojelen sinua”.
Uskoin siihen.
Sellaista oli arki jonka tunsin.
Nyt seison tyhjän yksiön keskellä, ei ole sohvaa johon käydä lepäämään.
Sähköt siirtyvät tänne vasta huomenna joten en voi valaista varjoasi pois täältä.
Mustelmat poskella kirvelevät vielä niin etten pystyisi muutenkaan.
Opintolaina tuli tilille eilen.
Sen turvin lähden etsimään lähintä alepaa.
Nostan takin kauluksia korkeammalle ja katson ympärillä tapahtuvaa elämää.
Ne silmät välähtivät mielessäni kun tammikuinen tuuli sivalsi poskeani.
Ne silmät, joita nyt pelkäsin maailmassa enemmän kuin mitään muuta.
Ne silmät, joiden alla tunnen ihoni ja sieluni tummenevan.
Ne silmät, joilta en enää voi kääntää päätäni koska näen ne katsomattakin.
Jään lumeen makaamaan, kauppareissu unohtui.
Niistä silmistä yritän suunnata katseen kohti tulevaa,
Mutta edes harmaan sävyjä ei näy kun kaikki on vain valkeaa.
Kuulokkeissa Ellinoora laulaa, vielä se helpottaa.
