Paskaa ei tulisi aliarvioida. Jätöksillä on nimittäin ollut arvaamattoman tärkeä rooli monissa yhteiskunnallisissa ja taiteellisissa käännekohdissa. Kokosimme niistä herkullisimmat.

Seksuaalisuutta verhonnut myyttisyyden usva hälveni 1960-luvulla vapaan rakkauden sanoman avatessa ihmisten silmät. Suomalaiseen nationalismiin kytkeytyvät vahvasti sekä talonpoikaisromanttinen puskapissiminen että talvisodan henkeä huokuva jalo kansalaistottelemattomuuden perinne virtsata juovuksissa naapurin pihalle, Suomen Pankin portaille tai Kolmen sepän aukiolle patsaiden tuomitsevien katseiden alla. On siis vähintäänkin kohtuullista kartoittaa viimeinen taival tabujen korpimaisemasta ja antaa paskan osua julkisuuden tuulettimeen. Jätöksillä on nimittäin ollut arvaamattoman tärkeä rooli jo sivilisaation alkuhämärästä niin yhteiskunnallisissa kuin taiteellisissakin käännekohdissa. Esittelen niistä muutaman.

Suuri inhimillinen tragedia koettiin vuosina 1861–1865 kun Yhdysvaltain sisällissota johti noin 620 000:n ihmishengen menetykseen. Huomionarvoista on kuitenkin se, että suurin yksittäinen kuolinsyy oli ripuli. Saman kostean kohtalon oli kokenut maan presidentti James Knox Polk vain 12 vuotta ennen sisällissotaa. Sodankäynnissäkään uloste ei ollut uusi innovaatio, vaan paskan tiedetään lentäneen katapulteista jo Rooman valtakunnan aikoina piiritystilanteissa vastapuolen niskaan aiheuttamaan epäjärjestystä, tauteja ja kaaosta.

Monta vaikutusvaltaista elämää on päättynyt kotoisalle ”täysistunnolle” äkkiarvaamatta. Yrjö II päätti päivänsä ponnistellen, kun taas japanilaisen 1500-luvulla vaikuttaneen sotalordi Uesugi Kenshinin ja brittikuningas Edmund II:n kuolemia yhdistää tarina salamurhasta vesiklosetissa. Ensimmäisen nitisti pöntössä piileskellyt ninja ja toisen viikinki. Itse epäilen molemmissa tapauksissa kyseessä olleen huonosti naamioitu pyyhintäonnettomuus.
Kuuluisin toilettitragedia lankeaa kuitenkin Gracelandin öljylanteen, Elvis Presleyn harteille. Mies kun ei ottanut noudattaakseen Jutan superdieettien mukaisia kuituvaatimuksia ravitsemuksessaan, vaan vaipui säännölliseen hedonismiin banaani-maapähkinävoi-pekonivoileipiensä muodossa uhmaten fysiikan lakeja ja helvetillistä maailmanlopun ummetusta kohtalokkain seurauksin.

Italialainen ekspressionistitaiteilija Piero Manzoni purkitti peräpäänsä tuotoksia vuonna 1961. Nimellä Merda d’artista tunnettu teos koostuu 90:stä metallitölkistä, joista kukin sisältää 30 grammaa originellia Manzonia. Korkein hinta tölkistä maksettiin vuonna 2015, kun yksi myytiin 182 500 punnan hintaan Christiesillä Lontoossa. Juhani Tammista mukaillen ja jatkaen: Ei paska pöyhimällä parane, mutta purkittamalla kyllä.

Ukrainalainen perinteinen pääsiäisleipä tunnetaan nimellä paska. Salaliittoteoreetikot ympäri maailmaa ovatkin vuoranneet kalsareitaan foliolla päätellessään, ettei Krimin kriisin puhkeaminen pääsiäisen alla 2014 ollutkaan sattumaa. Huhutaan, että Vladimir Putin, vanha paskanjauhaja, kyllästyneenä venäläiseen ruislimppuun ja borssiin, olisi lietsonut Ukrainan kriisiä metsästäessään täydellisen paskan reseptiä.

Kuten näemme, paskaa ei tulisi aliarvioida. Se on ollut matkakumppanimme tiellä länsimaiseen sivilisaatioon. Ovatpa jotkut pessimistit povanneet meille kaikille paskaa tulevaisuuttakin. Saa nähdä.