Kategoriat
2020 Tiede- ja mediapalstat

Aivot ovat tärkein sukuelin

Noin puolet maailman kulttuureista antaa yksilöiden vapaasti valita puolisonsa. Jälkiteollisessa, modernisoituneessa yhteiskunnassa parisuhteen perustaksi on noussut romanttisen rakkauden ihanne. Onko romanttisen rakkauden konsepti populaarikulttuurin tuote vai onko sillä biologinen perusta? Mikä saa hyppäämään ventovieraan kanssa sänkyyn? Entä miksi aloitamme parisuhteen? Ja miksi alkuhuuma ei kestä?

Himohormoneita ja rakkaushuumetta

Evoluutiobiologien mukaan rakkaus ei ole tunne, vaan fysiologinen reaktio. Antropologit (muun muassa Jankowiak ja Fischer) ovat antropologisen aineiston perusteella päätelleet, että romanttista rakkautta esiintyy ainakin 166 maailman kulttuurissa. Romanttinen rakkaus on siis hyvin todennäköisesti ihmisen biologinen ominaisuus, eikä esimerkiksi kulttuurin myötä opittu konsepti.

Evoluutiopsykologi Markus Rantalan mukaan rakkaus jaotellaan perinteisesti seksuaaliseen himoon, romanttiseen rakkauteen ja pitkään parisuhteeseen tarvittavaan kiintymykseen. Näillä kaikilla on erilainen fysiologinen perusta, jonka perusteella ne on mahdollista erottaa toisistaan.

Himoon vaikuttavat sukupuolihormonit, kuten testosteroni. Korkea testosteronitaso lisää himon tunnetta sukupuolesta riippumatta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan sukupuolihormoneissa tapahtuu jo tapaamisvaiheessa muutoksia, joiden ansiosta naisen testosteronitaso lähes tuplaantuu ja miehellä puolittuu.

Rakkaus jaotellaan perinteisesti seksuaaliseen himoon, romanttiseen rakkauteen ja pitkään parisuhteeseen tarvittavaan kiintymykseen.

Tapaamisosapuolten hormonitasot muuttuvat kaikenlaisissa suhteissa niin, että osapuolet ovat empaattisempia ja joustavampia. Mielihyvähormoni serotoniinin määrä nousee, mikä heikentää tunnepohjaisen oppimisen keskusta, mantelitumaketta. Serotoniinin voimakas purkautuminen muistuttaa ekstaasin kaltaista hyvänolon tunnetta. 

Serotoniinin ja sukupuolihormoneiden yhdistelmä altistaa seksuaaliselle kanssakäymiselle sekä sinkkuna että parisuhteessa. Himoa voi tuntea moniin ihmisiin (tai asioihin) yhtä aikaa tai erikseen. Rantalan mukaan myös henkilön aivojen rakenteella on merkitystä. Välittäjäaineiden suhteet vaihtelevat eri ihmisillä, ja dopamiini, serotoniini, testosteroni tai estrogeeni voivat vaikuttaa henkilön persoonaan ja käytökseen seksuaalisissa suhteissa. Esimerkiksi korkea testosteronitaso laskee kykyä kiintyä kumppaniin.

Partosen mukaan rakastuneen ihmisen aivoissa voidaan aivokuvauksen avulla havaita samanlaisia vaikutuksia kuin morfiinilla ja kokaiinilla. Morfiini vähentää kivun ja nälän tunnetta, ja kokaiini piristää antaen samalla euforisen onnen tunteen. Tämä kehon oma opioidi- ja huumetuotanto voimistaa muun muassa oksitosiinin eli kiintymyshormonin vaikutusta, mikä taas saa aikaan huomion keskittymisen rakastumisen kohteeseen. Hyvät ominaisuudet korostuvat ja huonot jäävät huomiotta. Huuma- eli ludusvaiheessa aivojen etulohkon kuorikerroksen toiminta hiipuu, jolloin looginen ajattelukyky häiriintyy.

Videopelejä pelatessa aivoissa erittyy mielihyvähormoni dopamiinia, johon voi syntyä riippuvuus. Tällöin dopamiiniannosta hakee pelaamalla uudestaan ja uudestaan. Rakastuneen aivoissa on käynnissä samanlainen palkitsevan addiktoiva dopamiinipumppu.

Rakastuessa prefrontaalisen aivokuoren hermosolut rauhoittuvat, mikä saa aikaan virkeyden ja positiivisuuden tunteita. Mantelitumakkeen toiminnan hiipuminen puolestaan johtaa siihen, että tunneoppiminen heikkenee. Rakastuminen muistuttaa stressitilaa, jossa lisämunuaiset tuottavat kortisolia. Tämä auttaa keskittymään omaan rakastettuun. 

Aivokuvantamisen avulla kerätyn tiedon mukaan rakastuneen aivoissa tapahtuu sama reaktio riippumatta sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Himo ja rakkaus aktivoivat aivoissa eri aivoalueet, joten periaatteessa olisi mahdollista mitata, onko henkilö rakastunut kumppaniinsa. Aivokuvausten lisäksi myös verikokeissa voisi näkyä, löytyykö edelleen rakastumiseen viittaavia hormonimuutoksia, vai onko rakastuminen loppunut ja hormonitilanne palannut normaaliksi.

Serotoniinin voimakas purkautuminen muistuttaa ekstaasin kaltaista hyvänolon tunnetta. 

Rakastumisen vaikutukset voivat olla hyvin voimakkaita, eivätkä ne aina johda hyvään lopputulokseen. Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan rakastumisen loppuminen tai rakastetun jättäminen voi aiheuttaa valtavia äkillisiä muutoksia ihmisen aivokemiassa ja hormonitasapainossa, mikä voi johtaa masennuksen lisäksi jopa henkirikokseen tai itsemurhaan.

Rakastumisen huumavaiheen päättyessä dopamiinin tuotanto laskee, jolloin ihminen kokee pettymyksen tunteita ja muita vieroitusoireita. Ihminen saattaa kompensoida näitä muutoksia hakemalla jatkuvasti uusia rakkaussuhteita tai hankkimalla dopamiini-fiksauksen esimerkiksi uhkapeleistä.

No mitäs nyt sitten?

Rakastumisen hormonimyrskyn rauhoituttua suhde päättyy tai siinä siirrytään romanttiseen ja kiintymykselliseen rakkauteen. Hormonitasojen tasaantumista nimitetään myös parisuhteen vakiintumiseksi. Serotoniinitason laskiessa mantelitumake vilkastuu, ihmisen harkintakyky paranee ja hän pysyy myös paremmin uskollisena suhteessa. Tällöin sitä tosin huomaa herkemmin myös rakastetun virheet. 

Kiintymyshormoni oksitosiinia kehittyy esimerkiksi äidin imettäessä lastaan sekä orgasmin tai koskettelun aikana. Oksitosiini linkittyy seksissä tunnettuun mielihyvään. Erityisesti naisilla oksitosiinin tuotanto lisääntyy ennen orgasmia, mikä lisää kiintymyksen tunnetta ja vähentää ahdistusta. Koskettelun ja kaikkia osapuolia tyydyttävän seksuaalisen kanssakäymisen avulla ylläpidetään keskinäistä kiintymystä. Mikä tahansa sosiaalinen suhde tosin lisää ihmisen oksitosiinin tuotantoa. Keskinäiseen luottamukseen taas vaikuttaa vasopressiinihormoni.

Väestöliiton professorin Anna Rotkirchin mukaan ihminen hyötyy tasapainoisesta ja kiintymyksellisestä parisuhteesta. Parisuhteessa elämisellä on myös lukuisia terveyshyötyjä: se vähentää psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä korottaa elinikää. Seksillä ja kumppanuutta vahvistavilla hormoneilla on suuri rooli parisuhteen muotoutumisessa. Vaikka rakastumisen aivokemia saa meidät ottamaan riskin ventovieraan ihmisen kanssa, näyttää siltä, että kaikesta huolimatta uhkapeli edelleen kannattaa.

TEKSTI: Hanna Catani

KUVAT: Silje Catani

Kategoriat
2017 Muut

SAIRAAN NOPEE JUTTU

JOURNALISMIO N KRIISISSÄ! (katso kuvat)

TEKSTI Roosa Kontiokari KUVAT Martta Kallionpää

NÄIn kerrotaan heti viestinnän ja journalsitiikan opiskelijoile jo pääsykoevaiheessa. Koska tottahan se on etttä nykyäajan hektisessä maailamssa ei kerkeä enäätehdä kunnon journalismia vaa kiakki pitää saada ulos heti nyt koska intternetsi ynnä muut tiedon valtatiet jossa tieto liiikkuu hirveän nopeasti. esimerkiksi Sosiaalinen media (lyhennetään usein some[1]) joka tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu monelta monelle, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu.[2]

Niin siellä somessa jutut leviää hirveetä tahtia eikä aina ehi tarkistaa ajoiss että oliko kyse

  • sodasta (juttua korjattu) terrorismista (juttua korjattu) yksittäistapauksesta (juttua korjattu)

vaikko vaan joku tyyppi huppu päässä (juttua korjattu) jossain mutta vhainko on jo tehty ja juttu levinnyt saavuttamattomiin niin turha sitä enää itkeä kaatunutta maitoa tai miten tämä sanonta menikään spilled milk sanonta suomeksi google haku okei ei ehdi googlata ei kerkee ei kerkee ei kerkee pakko tykittää juttuja nettiin koska KIIRE PAKKOHAN SE ON OLLA KIIRE KUN KAIKKI NIIN SANOO näin esimerkiksi tässä Harvardin tutkimuksessa sanotaan näin oho eikun jonkun gradussa oho eikun opinnäytetyössä eikun häh siis facebook-tilillä ai joo jaa vauva-fi keskustelussa (juttua korjattu)

Joskus kirjotietaan myös hyviä journalsitisia juttuaj joissa tutkittaan

paljon. asioita lähteitä käytetään aikaa ja timantti Syntyy niin kuin Hesarikin väittää mianos videossa. ja Long Play myös ja varmaan joku muu myös. Joo mutta näitä timantteja ei kutienkaan kukaan koskaan lue koska ne on maksumuurin takana ja ei kukaan maksa ennää intter netissä mistään. Siksipä että toimittajat sais rahaa hioa timantteja jouita kukaan ei koskaan tule näkemään niin pitää kirjotitaa juttuja kissanpennuista (katso kuvat!) tai siitä kun joku julkkisnaisella on näkynyt tissi (katso kuvat!)   

tai miten olet aina käyttänöyt vessapaperia vääri n(katso video!). Jam ielellään kannaattaa keksiä myös joku houkuteleva otsikko vaikka Jorunalistin Ohjeissa snoataan että 10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.

11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.

mutta ei nyt aina voi keretä otsikoimaan tai kirjotaan kunnolla ei ehdi ei ehdi. Minkäss sille voi koska pakko olla koko ajan hirvee ralli päällä kosak netti ja some ja kumppanit ja kiire eli mitä sitä turhia tarkasTelemaan asioita tai pohtimaan juttuja kunhan saadaan kiakki ulos hetinyt ja vähän lisää siihen pääle

G2

Jutun tekemiseen käytettiin 10 minuuttia.

Kategoriat
2016 Arkisto

Biologisesti polyamorinen, yhteiskunnallisesti yksiavioinen?

TEKSTI Adile Sevimli

SEKSI, RAKKAUS, SITOUTUMINEN. Nämä kolme käsitettä liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Mutta miksei yhtä ilman toista?

Aivokuvissa rakkauden tunteet kumppania kohtaan näyttävät samalta kuin vastasynnyttäneen äidin riemu ja hoivavietti, kun taas seksuaalisuus on meissä syntymästämme lähtien läsnä. Tunnemme elämämme aikana vetoa useampaan kuin yhteen lajitoveriimme, mutta sitoutuminen yhteen ihmiseen on ideaali, joka toistovoimin on iskostettu alitajuntaamme elämän vaelluksista pyhimpänä. Ystävyyssuhteissakaan ei lasketa yhden ihmisen varaan, vaan yliannostus yhdestä hoidetaan hengaamalla hetki toisen kanssa. Miksei siis heilastelukin? Ja kuka keksi yhdistää ainiaaksi nuo kiehtovat kolme käsitettä?

Yhden ihmisen vaaliminen, mielitiettyily, mielletään usein ihmislähtöiseksi. Voisiko olla, ettei yksiavioisuus kumpuakaan autenttisesti sisältämme?

Länsimaissa yksiavioisuus on institutionalisoitu, metsästäjä-keräilijäkulttuurin myötä kehittynyt traditio, jota Hollywood-elokuvat edelleen värittävät romanttisilla roosan sävyillään. Sitoutuminen tarkoittaa uhrautumista, kompromissia, kieltäytymistä maailman mysteereistä. Mutta sitoutumisen traagisuudessa piilee myös sen romanttisuus – mikä olisikaan kauniimpaa, kuin tietää toisen ihmisen luopuvan kaikista maailman tarjoamista arvoituksista ja haluavan vain Sinut.

”Il n’y a rien de plus précieux en ce monde que le
sentiment d’exister pour quelq’un.”
Victor Hugo *

Olemme itsekeskeisiä otuksia, ja jopa kyynikoista kylmimmän korvia kihelmöi kuumasti kuulla olevansa jonkun toisen Ainoa. Rakastumisen aivokemia on serotoniinitasojen nousua, heteronormatiivisesti tarkastellen naisen ja miehen testosteronitasojen lähenemistä ja mantelitumakkeen toiminnan väliaikaista hiipumista – arkikielellä pelottomuutta, varmuutta hypätä suin päin juuri tähän euforian ekstensioon. Romantiikalla on kuitenkin tapana rapistua yhteiselon arkistuessa: on alkuhuuma ja on arki, joista ensimmäinen ei kestä ainiaan. Vaaleanpunaisiin rakkauslinsseihin alkaa arkielämässä rapatessa roiskua tahroja, joiden läpi illuusio kumppanin täydellisyydestä ja samankaltaisuudesta samenee.

Ihminen alkaa ajan myötä punnita, josko tuolla jossain olisi sittenkin joku vielä sopivampi, minulle tarkoitettu alkuhuuma, mysteeri, valloitus lisää. Oma empiirinen kokemukseni ympäröivästä tsemppikulttuurista kiteytyy tunteeseen siitä, ettei mikään riitä. Slogan kuuluu: ”Älä ikinä tyydy!” ja siinä sivussa unohtaa vaalia monia tärkeitä asioita. Vasta parisuhteen päättymisen jälkeen huumevieroitukseen verrattavia fyysisiä ja henkisiä kipuja kärsiessään havahtuu miettimään, mitä menetti.

Kuinka onnetonta onkaan luopua tärkeäksi kasvaneesta ihmisestä. Lähtekäämme siis ajatusleikkiin:

Kuvittele maailma, jossa emme koe tarvetta omistaa toista ihmistä. Jossa jokainen ihmissuhde on itsessään erityinen, eikä täten vaikuta muihin ihmissuhteisiin. Maailma, jossa emme koe kateutta, vaan riitämme omanlaisina itsellemme. Jossa itsetuntomme on terveellä tavalla korkea ja kykenemme olemaan onnellisia tietäen, että meille tärkeät ihmiset – mukaan lukien minä itse – saavat oppia uutta ja jakaa maailmansa usean tärkeän ihmisen kanssa. Kokemusmaailmaa ei jaeta vain yhden ihmisen kanssa, minkä vuoksi emme joudu myöskään luopumaan toisistamme.

Tällaisen vaihtoehtoisen polyamorian voisi luulla kuuluvan liberaalissa lännessä nuoruuden kokeiluihin yhtä lailla kuin kotileikkien ja seurusteluharjoituksien. Näin ainakin verrattuna paikkoihin, joissa seksuaalisuus on tabu ja kokeilemisen kulttuuri jopa lailla kiellettyä. Polyamoria on kuitenkin edelleen paheksuttua yhtä rakkautta ihannoivassa maailmassa, jossa miehen on hyväksyttävämpää harjoitella ja naiset leimaantuvat ”jakorasioiksi”.

Miksi tällainen rakastaminen koetaan moraalittomana? Pinttynyt patriarkaalisuus ja perinteiset perhearvot kuuluvat konservatiiviseen, menneeseen maailmaan. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on tänä päivänä vapaampaa ja seksistä puhutaan enemmän kuin ennen. Jos haluamme välttää erilaisten rakastamisen muotojen tabuistumisen, eikö ihmisiä pitäisi kannustaa tutkimaan itseään ja seksuaalisuuttaan monien ihmissuhteiden avulla? Eikö olisi kaunista rakastaa enemmän ja antaa muidenkin rakastaa?

Polygamian hyväksyvissä maissa mies on käytännössä aina haaremin vähemmän edustettu sukupuoli, mikä on johtanut syvään sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, väkivaltaan, rikollisuuteen ja köyhyyteen. Yksiavioiset kulttuurit ovat siis moniavioisia kehityksessä edellä. Yhteiskunta hyötyy yksiavioisuudesta. Heteronormatiivinen monogamia, jossa ydinperhe takaa uutta työvoimaa ja tulevaisuuden kuluttajia lapsien muodossa minimoi ”hukkaan menevien ihmisten” määrän ja antaa elämälle selkeän suunnan – perheen etu kulkee oman edellä ja saa ihmisen toimimaan tehokkaasti. Vaikka yleistän ihmisen ihastuvan elämässään useampaan kuin yhteen henkilöön, en kiistä, etteikö toista ihmistä voisi aina rakastaa, etteikö toiseen ihmiseen kiintyisi. Avioliitot kuitenkin päättyvät useammin avioeroon kuin ainaiseen yhteiseloon.

Yksiavioisuus hyödyttää myös yksilöä yhteiskunnallisesti sekä luo turvan, merkityksellisyyden ja jatkuvuuden tuntua elämään. Onko utilitaristinen perhepolitiikka looginen valinta vanhemmiten vai pelkästään yhteiskunnan tietoisuutemme taakse kätkemä kehotus, jolla taataan taloudellinen hyöty? Tämä oli vain kyyninen katsaus rakkauteen. Ehkä Hugo tiesi paremmin.

*”Maailmassa ei ole mitään arvokkaampaa, kuin
tunne siitä että on olemassa jollekulle.”
Victor Hugo

Kategoriat
Arkisto Ihmiset

Kuulustelu kampuksella

yuri_birjulin1

Työpaikkojen määrä on rajallinen. Ajattelitko ihan tosissasi saada töitä?

Kyllä. Yliopisto tarjoaa hyvät erikoistumismahdollisuudet ja etulyöntiaseman työmarkkinoilla.

Yuri Birjulin, 19, valtio-oppi

 

aino_hyyppölä1

Pitäisikö opintotuen tulorajoista luopua?

Ei, sillä ne edistävät tasapuolisuutta.

Aino Hyppölä, 20, viestintä

 

olli_sarvilinna1

Ylittikö hallitus rajat rikkomalla koulutuslupauksen?

Ei, sillä meillä on asiat täällä kuitenkin hyvin. Toisaalta peruskoulun puolella resurssit ovat harmillisen vähissä.

Olli Sarvilinna, 26, luokanopettajakoulutus

 

ellen_kopperoinen1

Ovatko vanhempien asettamat rajat rakkautta?

Kyllä. Rajoja asettamalla vanhemmat voivat auttaa lasta moraalikäsitysten muodostamisessa ja tärkeissä elämänvalinnoissa.

Ellen Kopperoinen, 20, kotimainen kirjallisuus

 

korbiniam_oswald1

Missä osassa kehoa rusketusrajat ovat kiusallisimmat?

Pandat! Ehdottomasti silmien ympärillä aurinkolasien käytön seurauksena.

Korbiniam Oswald, 25, matematiikka

 

veera_rautiainen1

Kannattaako yliopistoon hakijan seurata pisterajoja?

Ei, ne vaihtelevat niin paljon! Rajojen seuraaminen saattaa laskea hakijan motivaatiota tai toisaalta antaa harhaanjohtavan vaikutelman sisäänpääsyn helppoudesta.

Veera Rautiainen, 24, erityispedagogiikka


Tekstit: Anna Jaakonaho

Kuvat: Iisa Pappi

Kategoriat
Arkisto Ilmiöt Viihteelliset

Kutosen kolo

Bile-Dani on Sipilän jälkeen ehkä syksyn puhutuin mies. Groteskin viihdetoimittaja Elina Hyvölä kävi treffeillä testaamassa, onko tosi-tv-tähti todella Suomen kovin naistenmies, kuten tämä itseään tituleeraa.

12081462_10207549181035028_1953436326_n

Lokakuisena maanantai-iltana värjöttelen Kansallisteatterin takana ja tähyilen punaista katumaasturia, jolla koko kansaa kuohuttanut hottis Daniel Lehtonen, 24, on juuri saapunut Porvoosta Helsinkiin. “High lifesta” ja jatkuvista ylilyönneistä tunnettu mies on luvannut antaa minulle täyden Bile-Dani-kokemuksen.

Bongaan Lehtosen nojailemassa autoonsa kadun reunalla. Mies selailee iPadia ja näyttää ärsyttävän itsetietoiselta. Yritän unohtaa ennakkoluuloni ja astelen reippaasti Lehtosen luokse. Minut huomatessaan hänen naamansa leviää veikeään hymyyn, ja yllätyksekseni hän avaa minulle herrasmiesmäisesti maasturinsa oven.

“Hyppää kyytiin!” Daniel kehottaa.

Lehtonen paljastaa, että hänen suunnitelmissaan oli alun perin viedä minut surffaamaan. Harmiksemme elämysurheilukeskus, jossa lajia voi harrastaa, on kiinni.

Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen. Bile-Danilla on varasuunnitelma: Megazone. Lähdemme matkaan kohti Salmisaarta.

Missä Dani, siellä bileet

Juhlien keskipisteeksi itsensä ristinyt Lehtonen on tehnyt muutamassa kuukaudessa bilettämisestä ammatin.

Tällä hetkellä miehen pitää kiireisenä ympäri Suomen kulkeva hostaus-kiertue, jossa hän viihdyttää janoista bilekansaa soittamalla levyjä ja heittämällä kappaleiden väliin tyylilleen uskollisia spiikkejä. Palveluja voi ostaa biledani.fi-sivuston kautta. Suosion vuoksi Lehtonen on joutunut jättämään pelinhoitajan työnsä Itämerellä, ja dj:n urakin on väliaikaisesti katkolla.

Tosi-tv-tähdillä on tapana hiipua nopeasti. Lehtonen ei ole kuitenkaan huolissaan, sillä mielessä kiitävät ajatukset omasta ohjelmasta. Bile-Dani ei koe suorasukaista mainettaan ongelmana, sillä hän seisoo joka ikisen sanansa takana.

”Teen palveluksen miehille. Sanon vain sen, mitä suurin osa ajattelee, muttei uskalla sanoa ääneen. Ei kukaan meistä tykkää, kun mimmit saavat kiloja”, hän selittää.

12166746_10207549181115030_714390187_n

Where the magic happens

Joukkueemme pieksee kevyesti junnujen jalkapallojengin Megazonen lasersodassa. Peli vie mennessään, enkä edes muista olevani treffeillä.

Ottelun jälkeen Lehtonen ehdottaa siirtymistä ruokailemaan, mutta vetää sanansa nopeasti takaisin.

”Ei sittenkään, mä oon dieetillä.”

Pyöräytän silmiäni, mutta en väitä vastaan. Tänään tanssitaan Bile-Danin tahtiin.

Päätämme suunnata johonkin kuppilaan juttelemaan. Ehdottamani Punavuoren trendipaikat eivät Lehtosta kiinnosta, sillä hän haluaa viedä minut pois mukavuusalueeltani.

Bile-Dani heittää ilmoille haasteen biljardimatsista Itäkeskuksessa – siis todella kaukana mukavasta.

Olen salaa hieman pettynyt, sillä odotin vähintäänkin reissua Berliiniin. Sieltä Lehtonen on nimittäin herännyt erään kostean Vantaalla vietetyn bileillan jälkeen.

”En todellakaan valinnut sarjassa näkyviä treffikumppaneita itse, ne olivat tuotannon vastuulla. Ei vantaalainen yksinhuoltaja ole mun tyyppiä. Paitsi no, sillä oli kyllä omistusasunto.”

Silikonitissit kiinnostavat

Ajamme Kallion läpi kohti itää, ja Lehtonen avautuu tosi-tv-tähteyden tuomista iloista. Yli Panomies on omien sanojensa mukaan kaatanut yli 300 naista. Hän on tyytyväinen julkisuuden tarjoamiin apajoihin.

Bile-Dania ei haittaa, että häntä lähestyvät usein Seiskan kohuotsikoista haaveilevat tytöt, sillä juuri he ovat hänen tyyppiään.

“Silikonitissit kiinnostavat, läskit perseet eivät. Vaaleat hiukset viehättävät enemmän kuin tummat, ja sinisistä silmistä saa plussaa”, Lehtonen luettelee.

Hottikset-sarjassa hänen deittinsä ovat kuitenkin olleet täysin muuta. Miten näin on päässyt käymään?

”En todellakaan valinnut sarjassa näkyviä treffikumppaneita itse, ne olivat tuotannon vastuulla. Ei vantaalainen yksinhuoltaja ole mun tyyppiä. Paitsi no, sillä oli kyllä omistusasunto.”

Bile-Danin rajut naisten ulkonäköä ruotivat kommentit ovat kirvoittaneet keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin viihdelehtien sivuilla. Lehtonen on saanut runsaasti vihaisia viestejä mielipiteistään, mutta häntä kritiikki ei voisi vähempää kiinnostaa.

”Katkerimpien viestien lähettäjät ovat usein niitä rumimpia ja lihavimpia. En ikinä katsoisi sen näköisiä naisia – ehkä korkeintaan silloin, kun ihmettelisin, miten niin kamalan näköisiä ihmisiä on olemassa”, mies tuhahtaa.

Mieluummin taivaan kuin tossun alla

Kulosaaren kohdalla puheenaiheemme kääntyvät olennaiseen: miten naisia sitten isketään?

Lehtonen ei ole aina ollut yhtä supliikki naistenmies kuin mitä tv-kamerat antavat olettaa. Myös hän on saanut pakkeja, useastikin.

Viime aikoina pukille pääseminen ei ole kuitenkaan tuottanut vaikeuksia. Lehtonen kehuskelee, ettei hän ole saanut rukkasia puoleentoista vuoteen.

”Totta kai oon saanut pakkeja aikaisemmin. Oon kuitenkin ottanut ne kaikki oppitunteina ja harjoitellut lukemaan naisia. Tunnistan, minkälainen taktiikka kehenkin sopii”, Lehtonen kertoo.

Bile-Dania ei haittaa, että häntä lähestyvät usein Seiskan kohuotsikoista haaveilevat tytöt, sillä juuri he ovat hänen tyyppiään.

Bile-Danin mielestä suurin osa miehistä tekee virheen olemalla liian kiltti ja miellyttämällä naisia liikaa. Hänen mukaansa miehen tulisi olla “mieluummin taivaan kuin tossun alla”. Rumakin voi saada naisia, kunhan on tarpeeksi itsevarma ja sopivasti kusipää.

Lehtonen kertoo osaavansa päätellä, minkälainen mies naista viehättää pelkän olemuksen perusteella. Pyydän häntä arvioimaan, minkälainen mies minuun iskee.

”Itsevarma ja herrasmies. Sä haluat, että mies saa sut nauramaan ja tekee sun kanssa asioita. Mies ei saa myöskään olla liian tossu.”

Hävettää myöntää, mutta voisin laittaa ruksin jokaiseen kohtaan.

12166809_10207549181075029_1562140425_n

Leveä vyötärö, pienet tissit

Uppouduttuamme biljardin saloihin eräässä itähelsinkiläisten kantakapakoista en edes huomaa, että treffit venyvät myöhään yöhön.

Kotimatkalla en voi olla kysymättä päivän polttavinta kysymystä: Olenko tavoitellut kympin miehiä turhaan, eli mikä on oma arvosanani?

Pahimmat pelkoni osoittautuvat todeksi, sillä Dani pudottaa minut pilvilinnoista alta aikayksikön. Edes siniset silmäni eivät pelasta liian leveää vyötäröä ja pieniä tissejä.

En mahdu maestron ihannemittoihin. Arvosana: 6,5.

Herrasmiehen eleenä Lehtonen tarjoaa kuitenkin muutaman lohduttavan sanan. Ilta on ollut hauska, ja seurana ansaitsen yhdeksikön.

Täyteen kymppiin Bile-Dani ei ole toistaiseksi törmännyt, mutta jos niin kävisi, ei nainen kävelisi kauaa vapaalla jalalla.

Bile-Dani on luonnossa täysin samanlainen kuin televisiossa.

Kolojen kolo

Ennakko-olettamukseni siitä, että Lehtonen vetää ruudulla tiukkaa roolia, osoittautui treffien myötä vääräksi. Bile-Dani on luonnossa täysin samanlainen kuin televisiossa.

Vaikka harjoitelluilta vaikuttavat lausahdukset ja hieman ylilyövä itsevarmuus hallitsevat Lehtosen käytöstä, hän on lopulta varsin hauskaa seuraa. Bile-Dani ei pyytele anteeksi ja vittuilee rohkeasti takaisin.

Emme tosiaankaan ole toistemme match: Minä brunettena en täytä Lehtosen kriteereitä, eikä hän vastaa ihannettani tummasta ja raamikkaasta uroksesta.

Kaikesta huolimatta ymmärrän, miksi naiset löytävät tiensä Lehtosen kainaloon. Bile-Danilla on pokkaa.

Viimeistään tässä vaiheessa suosittelenkin kaikkia isorintaisia blondeja suuntaamaan metsälle: Lehtosen mukaan hänen vakituinen “kolonsa” tulee saamaan niin hyvää kohtelua, ettei ole ennen nähty.


Kuvat: Elina Hyvölä