Kirjoittaja: Anna Rummakko
Editoija: Remus Saine
Kuva: Nella Maula
“Amerikkalaisviraston sivuilta kiellettiin 27 sanaa”, kuuluu Helsingin Sanomien (12.2.2025) Maailma -kategorian toisiksi ylimmän jutun otsikko. Tästä näyttää lähteneen käyntiin Trumpin sananvapauden riistokampanja. Samalla sananvapaudesta huudellaan ympäri republikaanien somekanavien – “nykyään kun ei saa enää mitään edes sanoa”. Pistää vähän miettimään.
Sananvapaus on hyvin laajalti liitettävissä mediaan. Sosiaalisen median sananvapaus ja oikeus itseilmaisuun voidaan nähdä alustojen tärkeimpänä toimintona. Alustat ovat toimineet ainakin tähän asti niin sanotun avoimen julkisen keskustelun paikkoina. Somealustojen todellista merkittävyyttä sananvapauden edistäjänä voidaan kyseenalaistaa, mutta on kuitenkin tärkeää huomioida sosiaalisen median vaikutus nykyisessä poliittisessa keskustelussa.
On selvää, että sananvapauden tila Yhdysvalloissa on kehittymässä huolestuttavaan suuntaan. Samalla kun uusi presidentti kieltää sanojen käytön ja poistaa niitä sanakirjasta, samaisen presidentin lähipiirissä hääräävät kaksi kenties suurimpien sosiaalisen median alustojen omistajaa: X:n omistaja Elon Musk sekä Metan omistaja Mark Zuckerberg. Tämän lisäksi viimeisimmän mediajätin TikTokin kieltäminen kävi maassa erittäin lähellä. No, ei niin kuitenkaan päässyt käymään. Kansalaisten pelastaja Trump aloitti presidenttikautensa muuttamalla TikTokin kohtalon. Kiitokseksi Trump sai jopa TikTokin toimitusjohtajalta, Shou Chewilta, videotervehdyksen, jossa Chew kiittää häntä amerikkalaisten sananvapauden ”pelastamisesta” alustallaan. Jenkkien TikTokissa tosin ei enää saa avoimesti kritisoida uutta hallintoa. Amerikkalaiset käyttäjät huomasivat nopeasti, kuinka hallintoa kritisoivan sisällön tilalle tulivat varoitukset “haitallisesta sisällöstä”. (Yle.fi, 24.1.2025)
Mitä se sitten tarkoittaa mediakentälle, että sosiaalisen median jättien omistajat toimivat suhteellisen avonaisesti Trumpin politiikkaa tukien? Kyllähän yritysten omistajillakin saa olla poliittisia mielipiteitä. Ongelma tulee vastaan siinä, että näillä mielipiteillä suurten mediakonsernien omistajat pystyvät myös rajoittamaan kansalaisten vapaata julkista keskustelua. Omien mielipiteiden ei sinänsä pitäisi olla vaaraksi muille, ellei niiden pohjalta käytettäisi valtaa muiden mielipiteiden ja sananvapauden rajoittamiseen.
Yhdysvaltojen sosiaalinen media on ollut pitkälti hyvinkin avointa. Siinä missä EU:ssa keskitytään enemmän käyttäjien suojeluun, Yhdysvalloissa ollaan keskitytty juuri sananvapauden vahvistamiseen. Musk ja Zuckerberg ovat avoimesti useampaan otteeseen ilmaisseet halunsa varmistaa sen, että heidän alustoillaan kaikki saavat avoimesti ilmaista omia mielipiteitään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki julkaisut saisivat samanlaista näkyvyyttä, vaan alustoja ohjataan kenties tuputtamaan tietynlaista sisältöä enemmän kuin toista. Siinä missä mediajättien omistajat siis varmistelevat, että heidän alustoillaan kaikki saavat tuoda esiin omat ajatuksensa, tietyt näistä ajatuksista pääsevät helpommin läpi kuin toiset. Tämä on ongelmallista, kun samat omistajat ovat avoimesti tukeneet uutta presidenttiä, joka on toistuvasti osoittanut haluttomuutensa hyväksyä kritiikkiä.
Musk ja Zuckerberg paasaavat siis jatkuvasti sananvapauden tärkeydestä ja sensuurin poistamisesta. Samalla Musk on muun muassa avoimesti osoittanut kritiikkiä Yhdysvaltojen perinteistä mediaa kohtaan. Kun jättimäisten alustojen omistajat lyöttäytyvät yhteen Yhdysvaltojen presidentin kanssa, voidaan miettiä tämän vaikutusta perinteisen median asemaan. Tuleeko Trumpin yhteistyö Zuckerbergin ja Muskin kanssa tuottamaan Yhdysvaltoihin sellaisen mediaympäristön, jossa perinteiset uutismediat menettävät entistä enemmän valtaa samalla kun sosiaalisen median jätit keräävät sitä? Minkälaiset vaikutukset tällaisella kehityskululla olisi kansalaisten ymmärrykseen maailman tapahtumista?
Sosiaalinen media on loistava paikka julkiselle keskustelulle, mutta samalla se on kuitenkin myös loistava paikka disinformaation levittämiselle. Maailmassa, jossa algoritmien myötä ihmiset ovat jo valmiiksi erittäin kuplautuneita, voidaan vain arvailla, miten Trumpin yhteistyö somejättien omistajien kanssa tulee syventämään tätä ilmiötä. Minkälainen vaikutus sosiaalisen median sekä algoritmien yhä suuremmalla läsnäololla on siihen, että Yhdysvalloissa kahtiajako kansalaisten välillä näyttää vain pahenevan aikana, jolloin se on jo valmiiksi kenties historian suurinta?
Jos mediajättien omistajat alkavat entistä suoremmin ohjata poliittista keskustelua omilla alustoillaan, herää kysymys: kuka lopulta hallitsee julkista mielipidettä? Onko median valta siirtymässä demokraattisesti valituilta toimijoilta ja riippumattomalta journalismilta muutamille miljardööreille, joiden intressejä on mahdotonta erottaa liiketoiminnasta ja politiikasta? Kun sosiaalinen media ei ainoastaan välitä tietoa, vaan myös päättää mitä tietoa käyttäjät näkevät, on selvää, että kansalaisten todellisuudenkäsitys muokkaantuu. Kehitys voi viedä kohti mediaympäristöä, jossa julkinen keskustelu on näennäisesti avointa, mutta todellisuudessa tarkoin ohjailtua. Onko tämä sananvapauden voitto – vai sen suurin uhka?
Artikkelissa käytetyt lähteet:
Huttunen, A. (12.2.2025). Yhdysvaltojen turvallisuusviraston sivuilta kiellettiin yhteensä 27 sanaa. Helsingin Sanomat.
Piirainen, E. (24.1.2025). Tiktok kiellettiin ja sallittiin uudestaan lyhyessä ajassa – vaivihkaa siellä muuttui moni asia. Yle.fi.
