Kuvat ja teksti: Anonyymi

30.12.2023

Pakkasin tänään viimeisetkin asiat mun kodista muuttolaatikoihin. Tuntuu, että samalla pakkasin paljon muutakin. Ehkä sulloin laatikoihin vispilöiden ynnä muiden härpäkkeiden joukkoon asiat, joita en halua tai tarvitse mun elämään seuraavan puolen vuoden aikana. Vanhan kodin energiat, rakkaat toki. Maitovaahdotin, ylioppilaslakki, kaamosmasennus, menneet kasvukivut sekä ne kaikki 60 kuppia, jotka omistan. Teippasin tosi tiukasti. Oon niin innoissani!

15.1.2024

Täällä mä olen! Mulla oli tosin vaikee aamu tänään, ei kiinnostanut paljon mikään. Yksinkertaisesti itketti. Puhuin mun kämppiksille, ja naurettiin vähän yhdessä. Se autto. Missu vei mut salille ostaa jäsenyyden, kesäkuun alkuun asti 170e. Se sali oli tosi moderni, vallitsevat treenaamisen stereotypiat ei niinkään. Huomasin sen, kun istuin ainoana naisena körmyjen joukossa treenaamassa hauista. Mun viiden kilon käsipainojen kanssa nauroin taas.

16.1.2024

Joka paikassa sisällä lämmitys paahtaa ihan täysillä. Joskus pienenä muistan seisoneeni kuumassa eteisessä jumissa toppahaalarin uumenissa; sama tunnelma on täydessä aamumetrossa. Julkiset toimii muuten kuin unelma, ja alle 26-vuotiaille kolmen kuukauden lippu on 45 euroa, sisältäen kaikki vyöhykkeet. Hsl, I’m looking at you. 

12.2.2024

Kävin ekoilla luennoilla tänään! Näköjään kymmenentuhannen euron vuosimaksuilla saa pienemmät ryhmäkoot, innovatiiviset kurssisisällöt sekä mikä parasta ja voitteko uskoa, opetuksesta kiinnostuneet professorit. Kaupan päälle yhden myös skottiaksentilla! Tuntuu, että tarkoitus on todellakin oppia: kurssin arvosana muodostuu tentin lisäksi keskusteluista, soveltavista case-analyyseistä sekä aktiivisuudesta tunneilla. Tässä kohtaa saa sellaisen vaikutelman, että professorit ovat itsenäisen, kriittisen ajattelun mentoreita, ja substanssi sen opettamisen materiaali ja työkalu. 

14.2.2024

Lähikaupasta halvin viini on euron. Tosin kahdella ja puolella saa jo sellaista, josta voi nauttia! 

16.2.2024

Ensimmäinen kulttuurishokki. Löysin aamulla naapurin pikkarit meidän terassilta. Olisin käynyt esittäytymisen yhteydessä viemässä suoraan ovelle, mutta ylöspäin katsoessa havainnoin jopa kolmella naapurilla olleen pyykkipäivän. Sain harmaita hiuksia ja päivän naurut, kun pohdin, mikä on paikallinen tapa hoitaa palautus tällaisessa tilanteessa. Missu osasi kertoa, että tippuneet pyykit kuuluu ilmeisesti ripustaa rappukäytävän kaiteelle omistajansa noukittaviksi, ainakin hän oli nähnyt yhden naapurin bokserit siellä eilen. Uskokaa vaan, käytän nykyään ennätysmäärää pyykkipoikia.

27.2.2024

Auringonlaskut täällä on maagisia, valo leijuu utuisena sinenä ympärillä ja taivaanranta hehkuu tulessa. Näin mä muistan Barcelonan. Aamulla puhelimeen kilahti taas varoitus: ilmanlaatu tänään erittäin huono. 

x.xx.xxxx

Pieniä huomioita ja hassuja oivalluksia. Matkailu avartaa. Soitin äidille kotiin.