Tantraten takaisin kehoon

Sana tantra herättää monenlaisia mielikuvia, jotka vaihtelevat rituaalimaisesta tantraseksistä lähes okkultismia muistuttavaan mustaan magiaan. Harva kuitenkaan oikeasti tietää, mitä tantra on ja mitä siinä todellisuudessa tavoitellaan.

TEKSTI Salla Rajala KUVITUS Iisa Pappi

Alkuperä ja historia

Muinaisessa Intiassa, tantran synnyinmaassa, tantralla viitattiin tieteeseen, joka keskittyi metafysiikkaan eli oppiin olemassaolosta ja todellisuuden rakenteesta. Tantran perusideana oli tutkia, miten ihmisen tietoisuus synnyttää kokemuksen maailmasta erityisesti aistihavaintojen kautta. Toinen tantran tavoite oli pyrkiä täydelliseen autuuteen, joka syntyy vapautuessamme kaikista meitä rajoittavista oletuksista ja säännöistä.  Naistenlehtien ”parempaa seksiä tantran avulla” -juttujen perusteella voisi kuvitella, että tantra olisi pelkkää seksiä, mutta todellisuudessa se on vain yksi osa tantran laajaa filosofiaa. Perinteisessä tantrassa ajateltiin, että autuuden tulisi jatkua koko elämän, ja seksuaalisuus on vain aikuisten tapa ilmaista sitä.

Perinteisessä tantrassa on kaksi erilaista koulukuntaa, joita kutsutaan vasemman ja oikean käden poluiksi. Oikean käden polku mieltää tantran elämää ylläpitävänä voimana, ja sen pyrkimyksenä on synnyttää uutta elämää ja toimia yhteiskunnan rakentavana palasena. Oikeaa polkua seuraavat viihtyvät pysyvissä parisuhteissa, ja hankkivat mielellään lapsia – onhan se uuden elämän synnyttämistä sanan kirjaimellisessa merkityksessä.

Vasemman käden polkua kulkevat ovat sen sijaan erittäin askeettisia ja elävät pelkistettyä elämää. Heidän pyrkimyksiinsä ei niinkään kuulu uuden synnyttäminen, vaan ikuisen autuuden saavuttaminen, joka onnistuu esimerkiksi meditoimisen avulla. Vasemman käden tantristit elävät omissa eristäytyneissä yhteisöissään, jotka eivät juurikaan ole kosketuksessa ulkomaailmaan. He eivät koe pysyvää parisuhdetta mitenkään tavoiteltavana asiana, ja seksi on heille oikeastaan pelkkä rituaali, joka suoritetaan tiettynä ennalta määrättynä päivänä. Mahdollisesti syntyvät lapset ovat vain osa yhteisöä, eivät varsinaisesti kenenkään omia lapsia.

Mistä naistenlehdet sitten ovat löytäneet tantran ja sen mullistavan vaikutuksen seksielämään? Kuten monessa muussa tapauksessa, tässäkin kyse on väärinymmärryksestä. 1800-luvulla länsimaalaiset alkoivat kiinnostua tantrasta ja vierailivat tantrisissa temppeleissä. Perinteisten tantristen temppeleiden seinillä on usein runsaasti eroottisia maalauksia, jotka kiinnittivät länsimaalaisten huomion. He näkivät teokset kirjaimellisina kuvauksina eroottisista tapahtumista ja olettivat seksin olevan merkittävä osa tantraa. Asia ei kuitenkaan todellisuudessa ole niin yksinkertainen. Siinä missä kiinalaisessa filosofiassa vuorovaikuttavan parin muodostavat kaikille tutut yin ja yang, tantrassa vastaavat ovat shiva ja shakti. Muinaisissa temppeleissä shivan ja shaktin vuorovaikutus kuvattiin eroottisilla symboleilla, joiden ei – vastoin vierailijoiden uskomusta – ollut tarkoitus merkitä pelkästään kirjaimellisia asioita. Länsimaisilla vierailijoilla ei kuitenkaan ollut riittävää ymmärrystä tantran symboliikasta, ja väärinymmärrys oli valmis leviämään ympäri maailmaa.

Perinteisessä tantrassa ajateltiin, että autuuden tulisi jatkua koko elämän, ja seksuaalisuus on vain aikuisten tapa ilmaista sitä.

 

Moderni ja länsimainen

Siirrytään nyt pois muinaisesta Intiasta, ja palataan takaisin nykypäivään. Modernia länsimaista tantraa kutsutaan nimellä neotantra. ”Tantra on elämäntapa ja elämänfilosofia, ei uskonto”, tantraopettaja ja psykoterapeutti Kirsti Kuosmanen kiteyttää. Hyvä huomio, sillä monet tuntuvat yhdistävän tantran uskontoon. Kuosmasen mukaan neotantraan, toisin kuin perinteiseen, on yhdistetty psykoterapiaa, shamanistisia harjoitteita ja taolaisuutta, kun taas vanhemmassa tantrasuuntauksessa on enemmän filosofista lähestymistä ja meditaatiota. Myös erilaisten mantrojen toistelu meditaation aikana kuuluu klassiseen tantraan, toisin kuin neotantraan.

”Harjoitukset ja meditaatiot ovat hyvin kehollisia. Peruselementit ovat hengitys, ääni ja liike. Voidaan tehdä esimerkiksi tunteenpurkuharjoituksia, joissa tulee esiin se psykoterapia-aspekti.”

Vaikka tantra onkin filosofia, se ei ainakaan enää nykypäivänä ole pelkkää temppelissä mietiskelyä. Siinä otetaan huomioon kaikki elämän osa-alueet aina henkisyydestä seksuaalisuuteen ja tantraryhmiä on hyvin erilaisia. Joissain ryhmissä keskitytään enemmän henkisiin harjoitteisiin, toisissa seksuaalisuuteen ja joissain saatetaan jopa leikkiä. Kuosmanen kehottaa tutustumaan ennalta eri tantraryhmiin, mikäli sen kokeileminen kiinnostaa, saadakseen selville millaisesta ryhmästä on kyse.

 Tantra on elämäntapa ja elämänfilosofia, ei uskonto

Tantra kuulostaa mystisestä maineestaan huolimatta täydelliseltä elämänfilosofialta meille kiireen sokaisemille ja otsa rypyssä puurtaville arjen ahertajille. Tuhannet sähköiset impulssit poukkoilevat aivoissamme yötä päivää saaden meidät stressaantumaan tenttikirjoista, opintopisteistä ja Kelan lähettämistä selvityspyynnöistä. Herätyskellon soimisesta alkaen päivä on minuuttiaikataulutettu, ja illalla sänkyyn kaatuessamme emme saa unta, kun mietimme kaikkia niitä tehtyjä ja tekemättömiä asioita. Olemme tantran tarpeessa, ehkä enemmän kuin uskommekaan, mutta mihin tantrassa oikein tähdätään?

Kuosmasen mukaan yksi tärkeimpiä asioita tantrassa on, ettei oikeastaan ole mitään päämäärää. Pyrkimyksenä tantrassa olisi ikään kuin palata takaisin siihen aitoon ja alkuperäiseen minään. Kulttuuri ja yhteiskunta, sekä lapsena opitut tavat ja säännöt, ovat pakanneet meidät tietyn muotoisiin paketteihimme, joissa suurin osa meistä on, vaikka se paketti olisikin liian pieni tai väärän mallinen. Kuosmanen kertoo, että tantrassa pyritään karistamaan nämä ehdollistumat pois, jolloin ihminen voi vapautua ja olla sitä, mitä todellisuudessa on. Elämästä tulee tällöin huomattavasti nautinnollisempaa. Parhaimmillaan tantrassa voi vapautua kokemistaan traumoista ja ahdistuksista, mutta vaikka tantra on aina terapeuttista, varsinaista terapiaa siitä ei Kuosmasen mukaan kannata hakea.

 

 Vaikka tantra on aina terapeuttista, varsinaista terapiaa siitä ei Kuosmasen mukaan kannata hakea.

 

Seksi ja seksuaalisuus

Monia kiinnostaa tantrassa se paljon puhuttu tantraseksi. Kuosmanen ajattelee, että kiinnostus kertoo ihmisten sisään rakennetusta ajatuksesta, että seksiin tarvitaan joku muu ulottuvuus kuin pelkkä itse akti. Suurin osa ihmisistä on vieroittunut kehostaan, emmekä oikein osaa aistia todellisia tunteitamme. Jos ei itse tiedä, mistä pitää tai mitä tuntee, sitä on vaikea kertoa kumppanillekaan.

”Tantrisessa seksissä tutkitaan sitä, miten voi olla paremmin kontaktissa, eli sitä läheisyyttä ja intiimiyttä”, Kuosmanen selittää. Siinä opetellaan tunnistamaan omia haluja ja tarpeita, jotta voidaan tulla paremmin nähdyksi ja kuulluksi. Läsnäoloa ja tietoisuutta omasta kehosta harjoitellaan aistiharjoitusten avulla. Niiden myötä oppii tunnistamaan kehonsa tapahtumia, jolloin nautinto kasvaa aivan toisiin sfääreihin. Toinen tärkeä osa tantrista seksiä on energian tunnistaminen kehossa. Orgasmi mielletään usein suuntautuvaksi alas ja ulos, mutta tantrisessa seksissä pyritään Kuosmasen mukaan nostamaan energiaa kehossa ylöspäin, joka tuottaa nautintoa koko keholle. Energiaa voidaan myös alkaa kierrättää joko omassa kehossa, tai kumppanien välillä. Avain energian kierrätykseen piilee tantran kolmessa peruselementissä, eli hengityksessä, äänessä ja liikkeessä. Tantraseksi ei siis tarkoita mitään kummallisia asentoja tai monimutkaisia rituaaleja, vaan se on läsnäolon lisäämistä ja parempaa, tietoista aistimista.

Seksuaalisuuteen ja sen käsittelyyn liittyy aina myös riskejä. Jos tantraryhmän ilmapiiri on kannustavan ja rakastavan sijaan painostava, voi Kuosmasen mukaan tapahtua rajan ylityksiä, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa traumoja osanottajille. Valitettavasti tantraryhmissä on esiintynyt myös suoranaisia hyväksikäyttöjä. Jotta tantra olisi mieluisaa, on tärkeää tuntea omat rajansa. Rajojen kokeileminen on Kuosmasen mielestä tärkeää, sillä niitä venyttäessä tapahtuu myös henkistä kasvua. Kokeilemisessa tulee kuitenkin pysyä koko ajan tietoisena omista tuntemuksistaan, eikä antaa valtaa ja rajojaan kenenkään muun haltuun, kuten ei millään muullakaan elämän osa-alueella.

Tantraseksin mainostetaan usein auttavan haluttomuuteen, mutta onkotässä väitteessä mitään perää? Kuosmasen mukaan on, sillä haluttomuus juontaa juurensa siihen, ettemme ole enää kontaktissa kehoomme. Jatkuva somessa pörrääminen vie huomion pois kehostamme ja todellisista haluistamme. Kun kaikki keskittyminen kiinnittyy puhelimeen, miten aivoissa voisi edes riittää tilaa seksin ajattelulle ja halujen syntymiselle. Seksiin ja nautintoon liittyy myös, etenkin naisten kohdalla, paljon pelkoa ja häpeää, joiden kokeminen saattaa estää todellisen nautinnon synnyn. Parhaimmillaan hyväksyntä omaa kehoa ja ajatuksia kohtaan kasvaa, jolloin on myös mahdollista päästää irti häpeästä ja siten myös antaa tilaa omalle nautinnolleen.

Arkipäivän harjoitteita

Sosiaalinen media kuormittaa aivojamme, ja saavat ne käymään ylikierroksilla. Rankan opiskelupäivän päätteeksi moni jumittaa sohvan nurkkaan stalkkaamaan puolituttuja instagramissa tai kirjoittamaan älyttömyyksiä jodeliin. ”Nollataan aivot!” me sanomme, vaikka todellisuudessahan somessa roikkuminen on kaikkea muuta.

Kuosmanen antaa kaksi vinkkiä parempaan läsnäoloon, joiden kautta olisi ehkä helpompi rentoutua. Ensimmäinen harjoitus on yksinkertainen kehomeditaatio. Asetu rennosti istumaan tai makaamaan rauhalliseen paikkaan ja tunnustele sitä, miltä kehossa tuntuu. Ehkä jotain paikkaa kiristää, kutitaa tai kihelmöi? Kurniiko mahassasi tai särkeekö päätäsi? Tai ehkä et tunne mitään, sekin on ihan normaalia. Toinen harjoitus on aisteilla leikkimistä. Sulje silmät ja haistele jotain hyvää tuoksua, maistele ihanaa ruokaa tai kuuntele hyvää musiikkia. Keskity aisteihin, ja miltä ne tuntuvat.

Kuten harjoituksista voi havaita, tantran ytimessä on ajatus paremmasta läsnäolosta ja kontaktista omaan kehoon. Tantra itsessään voi olla melkein mitä tahansa; tunnetyöskentelyä, uusien ajatusmallien muodostamista, tai yhteyttä johonkin korkeampaan. Kaiken ytimessä on oma keho, Kuosmanen summaa. Hänen mielestään tantrassa oppii lohduttavan ajatuksen, että me kaikki olemme todellisuudessa yhtä. Silti jokainen saa olla juuri sitä, mitä haluaa olla. Kaikki ääripäät ovat sallittuja, eikä kenenkään tarvitse ahtautua liian pieneen laatikkoon. Helpottavaa, eikö?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *