Väistykää 90-luvun lanibileet – nyt tulevat hackathonit

TEKSTI Anna Brchisky  KUVA Junction 2016

 

1300 koodaria istuu pöydissä hämärässä Wanhassa Satamassa. Joistakin pöydistä kuuluu hiljaista puhetta, useimmista pelkästään rivakkaa naputtelua. Pöydissä on kaikkea energiajuomista kahviin ja hernekeittoon. Hernekeitto on uusi tuttavuus yli 600 ulkomaalaiselle koodarille, jotka on taivaltaneet tiensä marraskuisena viikonloppuna Helsinkiin. He ovat tulleet paikalle Junctionin, Euroopan suurimman hackathonin, takia.  

Hackathon on viime vuosina noussut varsinkin Yhdysvalloissa uudeksi trendisanaksi yritysten innovaatio- ja kehitysosastoilla. Hackathonilla on monta muotoa, mutta perustaltaan se on tapahtuma, jossa useampi henkilö rakentaa lyhyessä ajassa jotain uutta. Tämä uusi voi olla teknologiaa, esimerkiksi sovellus tai ohjelmisto, tai se voi olla kaikkea neulonnasta viestintäkonsulttien työpajaan. Monet yritykset ovat lähteneet mukaan hypeen joko osallistumalla hackathoniin yhteistyökumppanina tai järjestämällä sisäisen hackathonin työntekijöilleen.
Suomessa hackathonin kaltaisia tapahtumia on järjestetty jo 90-luvulla – silloin niitä kutsuttiin mediaseksikkäästi laneiksi, joihin alaikäiset finninaamaiset pojat kerääntyivät pelaamaan pelejä. Näistä laneista esimerkkinä toimikoon pelialan tapahtuma Assembly, joka kerää vuosittain alan harrastajia ja ammattilaisia viikonlopuksi saman katon alle Messukeskukseen. Pelaamaan tietysti – miksi muutenkaan.

Suomalaisten peligrafiikan osaaminen on maailmanlaajuisesti kovaa. Sen näkee Supercellin ja Rovion kaltaisista menestyksistä. Tämä osaaminen ja sen ympärille rakentunut yhteisö on kasvanut pitkälti Assemblyn kaltaisten tapahtumien myötä. Ruohonjuuritason tutustuminen uusiin teknologioihin pelien kautta osoittautui monelle mahdollisuudeksi kehittää omaa osaamistaan työuraksi saakka. Tulevaisuuden virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden mahdollisuuksien kannalta grafiikkaosaaminen tulee jatkossakin olemaan yksi suomalaisten kovista valteista kansainvälisillä osaajamarkkinoilla.

Usein hackathoneissa on jokin tietty teema, esimerkiksi terveysteknologia tai pelit. Junctionissa teemoja oli yhteensä 10, joista suosituimpiin kuuluivat virtuaalitodellisuus ja tekoäly. Hackathoneihin osallistuvat koodareiden lisäksi myös designerit, eli he, jotka antavat ohjelmistoille ulkomuodon tai vaikkapa virtuaalipeleille sisällön. Lisäksi hackathoneissa näkee välillä myös businessihmisiä, kuitenkin harvemmissa määrin. Painotus on yleensä kovassa teknologiaosaamisessa.

Hackathonit ovat kuin jumppasalin lanibileet vietynä uuteen potenssiin. Pelaamisen sijaan keskitytään rakentamaan jotain uutta toisten ihmisten kanssa, tutustumaan muihin koodareihin ja oppimaan uusista teknologioista. Hackathonit ovat aito osoitus tiimipelaamisen tärkeydestä – Junctionissa 48 tunnin aikana uuden ohjelmiston tai sovelluksen rakentaminen vaatii muitakin taitoja kuin koodaamisen.

Isomman mittakaavan hackathonit rantautuivat Suomeen vuonna 2015. Alun perin Aalto-yliopiston opiskelijoiden järjestämä Junction järjestettiin silloin ensimmäistä kertaa. Silloin Junction keräsi Sörnäisiin Kattilahalliin yli 500 koodaria, joista iso osa oli muualta kuin Suomesta. Vuonna 2016 mukaan valittiin jo 1300 koodaria ja designeria. Hakijamäärät ovat joka kerta olleet useita tuhansia ihmisiä korkeammat, kuin itse tapahtumaan on hyväksytty mukaan. Junction siirtyi vuoden 2017 alussa kasvuyritystapahtuma Slushinkin taustalla toimivan Startup Säätiön alle itsenäiseksi organisaatioksi, ja jatkaa suosionsa kasvattamista koodaripiireissä maailmalla. Hackathonit sijoittuvat usein yliopistoihin, ja niitä järjestetään opiskelijoiden aloitteesta. Hyviä esimerkkejä tunnetuista kansainvälisistä hackathoneista ovat mm. PennApps, SF Hacks ja LAHacks.

Hackathoneissa myös maailman pelastaminen on mahdollista. Junctionissa puolalais-suomalaisista opiskelijoista koostunut tiimi koodasi robotin ojentamaan esineitä ihmiselle. Esinettä tuli vain katsoa, ja kas – robotti ojensi sen käteesi. Sovelluksesta voivat hyötyä esimerkiksi liikuntarajoitteiset tai vanhukset, siis juuri ne, jotka apua tarvitsevat. Hackathoneissa mahdollisuudet uuden rakentamiseen ovat melkein rajoittamattomat: päähänpistäneestä ideasta voi syntyä jotain todella merkityksellistä ja vaikuttavaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *