Teoriassa sun puolella

TEKSTI Adile Sevimli & Oona Pohjolainen

Tunistatko sinä oman lokerosi? Oletko rakentanut sen itse, vai onko joku muu työntänyt sinut siihen?

Lokero määritellään Wikipediassa seuraavalla tavalla: “Lokero on pieni ja yleensä kapea säilytystila. Niitä löytyy yleensä monilta julkisilta paikoilta, kuten työpaikoilta, yläasteilta ja lukioista. Ne vaihtelevat kooltaan, tarkoitukseltaan, rakennukseltaan ja turvallisuudeltaan.”

Määritelmää voisi jatkaa keksimällä lokerolle synonyymeja: ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, yhteiskuntaluokka tai vaikkapa ammatti. Lokero voi olla tukahduttava, mutta toisaalta oman tilansa löytäminen saattaa olla voimaannuttavaa. Olennaista on se, kenen ehdoilla lokeroiminen tapahtuu.

Esimerkiksi verkkoon luodut safe spacet tarjoavat syrjinnästä vapaita alueita: muun muassa Facebookin Feministiryhmän tarkoituksena on toimia sensitiivisenä keskustelualustana, jossa arkikieleen pinttyneitä oletuksia ja yleistyksiä ei toisteta ja jossa jäsenet eivät joudu jatkuvasti perustelemaan oikeuksiaan. Kaikkien ryhmien ei tarvitse olla avoimia kaikille. Niin kauan kuin ryhmän toimintaan ei liity toisen sortamista, se voi toimia rakentavana itsensä toteuttamisen alueena. Yhtä tärkeää voi olla toisaalta huomata, mihin lokeroon ei itse koe kuuluvansa: Anni Taskinen kysyy kolumnissaan, miksi yhdyntä on parisuhteen onnellisuuden mittari.

Journalistin tehtävä on aukoa lokeroita, jotka on totuttu pitämään tiukasti suljettuina. Median velvollisuus on nostaa meteliä siellä, missä on hiljaista – varsinkin silloin, kun meidät yritetään vaientaa. Kuluneena vuonna Ylen ja Juha Sipilän välinen viestien vaihto koskien pääministerin jääviyttä Terrafame-asiassa todisti, ettei sananvapaus ole Suomessakaan itsestäänselvyys, vaan sen toteutumista tulee vaatia ja valvoa. Asiaa pohtii Elisa Husu.

Vuosi 2016 oli lokeroiden vuosi. Populismi ja ääriliikkeet vahvistuivat Suomessa ja ympäri maailmaa ja Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa osoittivat, että myös media on edelleen räikeästi polarisoitunut. Lännen liberaalit joukkoviestimet olivat sokeita oman lokeronsa ulkopuolella olevien ihmisryhmien todellisuuden kokemukselle, joka trivialisoitiin tekemällä Trumpista pelle. Trump-ilmiötä pui Juho Valta. Toinen yllättävä kansanäänestyksen tulos oli Brexit: sosiaalisen median kuplien annettiin määritellä keskustelun kulku ja tabloidit tarjosivat helppoja ratkaisuja muuttoliikekriisin kaltaisiin vaikeisiin kysymyksiin. Kuten Jaakko Hämeen-Anttila Helsingin Sanomissa 5.12. julkaistussa kolumnissaan kuitenkin toteaa, vain populistin ratkaisu on ongelmaton.

Mikäli ainoastaan millenium-sukupolvi olisi äänestänyt, Yhdysvaltojen vaalikartta olisi värjäytynyt siniseksi, kertovat kyselytutkimukset. Brexit oli toinen osoitus sukupolvikuilusta äänestyskäyttäytymisessä: reilut 70 prosenttia uurnille saapuneista nuorista äänesti Euroopan unioniin jäämisen puolesta, mutta joutuvat elämään päinvastaisen vaalituloksen kanssa vanhempaa sukupolvea pidempään. Me päätämme nyt, mihin meidän aikamme historian kirjoissa lokeroidaan. Olemmeko se sukupolvi, jonka aikana äärioikeisto nousi uuteen kultakauteensa vai sukupolvi, joka onnistui avaamaan esimerkiksi sukupuolen ja seksuaalisuuden rajoittavia lokeroita? Suomessa on kuluneena vuonna herätelty keskustelua esimerkiksi sukupuoliluokittelusta alakouluopetuksessa sekä translaista, kuten Elisa Kitusen jutussa.

Yksi yhteiskunnan hyvinvoinnin mittareista on suhtautumisemme niihin lokeroihin, joissa emme itse ole. Kynnys lähteä kotisohvalta kaduille on korkea, kun osoitetaan mieltä asian puolesta, joka ei suoraan kosketa omaa elämää. Tasa-arvoinen avioliittolaki-, Peli poikki- ja Helsinki ilman natseja -mielenilmaukset kuitenkin osoittivat joukkovoiman potentiaalin. Sillä, kuka yhteiskunnan turvaverkkoja tarvitsee ei ole väliä vaan sillä, miten turvaverkot toimivat.

Niin kauan kuin omat etuoikeudet eivät ole uhattuna, on varaa puolustaa toisten ryhmien oikeuksia vain passiivisesti. Kun mielenosoituksessa joskus taistellaan omien oikeuksien puolesta, jokainen toivoo, että myös muihin lokeroihin kuuluvat ihmiset aktivoituisivat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *