Politiikan ja viestinnän pikkujouluissa käytiin keskustelua Teivo Teivaisen kanssa hänen tuoreesta kirjastaan. Kävi ilmi, että professorilla oli muutama kappale mukana repussaan. Kirjoittaja päätti ehdottaa, että kirjoittaisi arvostelun Groteskiin, jos vain saisi yhden kopion, ja tätä Teivainen piti sen verran hyvänä argumenttina, että antoi yhden. Hetki siinä kesti, mutta nyt on arvostelu kirjoitettu ja lupaus täytetty.

TEKSTI JA KUVA Aku Houttu

Oletko ollut koskaan kävelyllä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen kanssa? Maailmanpoliittinen kansalliskävely (Into 2017) tarjoaa tähän mahdollisuuden tekstin muodossa.

Tietokirja sai ideansa vuonna 2012 tehdyistä kaupunkikävelyistä, joita Teivainen järjesti yhdessä Kiasman kanssa. Niissä pohdittiin Helsingin keskustan maailmanpoliittisia ulottuvuuksia. Teos rakentuukin eräänlaiseksi kävelyksi, jonka aikana nähtävyyksien luona pysähdytään pohtimaan eri muistomerkkien, rakennusten, laulujen ja symbolien monisyisiä merkityksiä. Teivaisen teoksen luettuaan lukija kyseenalaistaa Suomen historian.

Suomen itsenäisyyden juhlavuonna ilmestynyt kirja on selkeästi ajankohtainen, virkistävä ja tuo uutta näkökulmaa suomalaisuuteen kaiken maailman Suomi100 -juhlakampanjoiden ja -tuotteiden seassa. Kansalliskävely etenee hyvin nopeasti esihistoriasta, Ruotsin ja Venäjän vallan alta itsenäisen Suomen aikaan maailmanpoliittisten kytkösten lisääntyessä nykypäivää lähestyttäessä.

Teivainen tuokin esiin, että Suomi ei ole ollut vain se totuttu pieni ja viaton valtio, vaan on toiminut usein yhteistyössä toisten kanssa tai jopa toisia alistaen. Oli sitten kyseessä esimerkiksi sisällis- tai jatkosota erillishakaristeineen, sortotoimet saamelaisia kohtaan tai paperikolonialismi Etelä-Amerikassa.

Maailmanpoliittisen kansalliskävelyn vahvuuksia ovatkin perinteisestä historian kerronnasta poikkeavat vaihtoehtoiset tulkinnat, jotka osoittavat miten kuvaa oikeasta sekä väärästä suomalaisuudesta on haluttu hallita ja hallitaan yhä nykyaikanakin. Saksan historiaan liittyvä menneisyyden hallinnan käsite sopii kuvailemaan kirjaa. Teivainen nostaa esiin Suomen kyseenalaista toimintaa, kuten jatkosodan aikaiset keskitysleirit Itä-Karjalan miehityshallinnossa ja paikallisväestön luokittelut eri ryhmiin, joihin  ainakaan allekirjoittanut ei törmännyt minkään koulun historian oppitunneilla.

Teivainen kääntää asioita päälaelleen taitavasti. Hän pohtii perinteistä kiinni pitämistä vaikka mahdolliset haitat ovat usein suuremmat kuin hyödyt. Tämä onkin osa koko kirjan kattavaa pohdintaa itsenäisyydestä ja vapaudesta. Onko vapaaehtoinen itsemääräämisoikeuden luovutus esimerkiksi rahapolitiikassa Euroopan keskuspankille vapauden kaventumista? Toimiiko vauras Suomi kansainvälisissä järjestöissä omaa valtaansa pönkittäen, riistäen näin köyhempiään? Missä määrin talous on poliittista ja kuinka siihen liittyvä globalisaatio rajoittaa demokratian mahdollisuuksia? Näin voi mahdollisesti tapahtua esimerkiksi suomalaisten metsäalan jättiyritysten solmiessa pitkiä valtioita velvoittavia sopimuksia Etelä-Amerikassa.

Kattava tietokirja etenee nopeasti ja sujuvasti samalla kun mielenkiintoisia yksityiskohtia nousee esiin tuon tuosta. Välillä lukujen väliset yhteydet tuntuvat kuitenkin löyhiltä, ja kokonaisuutta pohtiessa mieleen voi tulla maailmanpoliittinen sillisalaatti ilman punaista lankaa. Aiheiden käsittely jää ajoittain vain pintaraapaisuksi, eikä niihin syvennytä perusteellisesti vaan siirrytään jo seuraavaan.

Lyhyt käsittely mahdollistaa monipuolisuuden, mutta saa kysymään, onko Maailmanpoliittiselle kansalliskävelylle keskeisempää itsenäisyyden ja vapauden pohdinta, vai tästä hieman irrallisena näyttäytyvä pohdinta siitä, mikä tai kenet tulee sisällyttää tai sulkea pois suomalaisuudesta.

Teivainen selittää kävelykohteet yleistajuisesti ja taustoittaa ne hyvin. Minä-muodossa kerrottu kirja kutsuu lukijan ikään kuin mukaan kävelylle: teksti etenee sujuvasti ja teoksen haastattelut ovat kuin keskusteluja kävelyn aikana. Teksti on asiallista, mutta sisältää myös hauskoja sitaatteja haastatelluilta.

Maailmanpoliittinen kansalliskävely sopii lukijalle, joka on kiinnostunut suomalaiseen kansallisajatteluun liittyvistä kysymyksistä sekä ristiriitaisuuksista ja haluaa uutta näkökulmaa niiden käsittelyyn, unohtamatta pohdintaa tulevasta. Kirja voi toimia myös eräänlaisena matkaoppaana Helsingin keskustaan ja Suomeen, tarjoten reitin hieman erilaisella kertomuksella nähtävyyksistä kuin on totuttu.

Maailmanpoliittinen kansalliskävely paljastaa kaikkeen kätkeytyvää poliittisuutta – olisiko siis aika toimia?