TEKSTI JA KUVA Ripsa Niemi

Kuka luulet olevasi?

Olen flussainen telkkumetku, joka lähenee viittäkymppiä ja taistelee painonsa kanssa.

Olet työskennellyt meteorologina 25 vuotta. Mikä sääilmiö on ollut urasi mieleenpainuvin?

Mieleenpainuvin tapaus oli varmaankin noin 20 vuotta sitten yhtenä aamuyönä lähetyksen aikana tullut ukkonen, joka kuului studiossa asti, vaikka kaikki studion ovet olivat kiinni. Se kuulosti siltä, että jotain räjäytellään. Myös mökillä tulleet ukkoskuurot ovat painuneet mieleen, vaikka ne eivät olekaan olleet työtilanteissa.

Sää puhuttaa ihmisiä päivästä toiseen. Yllättääkö sinua Suomen säässä enää mikään ja päivitteletkö itse säätä työn ulkopuolella?

En jaksa kauheasti työn ulkopuolella päivitellä ja ihmetellä säätä. Töissä tulee kyllä jatkuvasti yllätyksiä, koska sää on sen verran monimutkainen kuvio. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa. Jos katsoo vain menneitä tilastoja, ei pysty päättelemään, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Miksi säästä sitten puhutaan niin paljon arkikontekstissa?

Veikkaan, että se on turvallinen ja hyvä keskustelunaihe. Säästä voi raivota ilman, että kukaan ottaa nokkiinsa. Suosittelenkin sääraivoa muun someraivon sijaan. Sää kyllä kestää joka kerta rankemmankin manauksen.

Sääennustukset menevät välillä pieleen ja sää saattaa muuttua nopeasti aivan päinvastaiseksi kuin mitä oli luultu. Miksi ennustuksia silti tehdään ja kuinka pitkälle ajanjaksolle säätä voi luotettavasti ennustaa?

Ennusteista on yleisesti ottaen hyötyä. Yleensä ennustetaan niin pitkälle, kun säästä pystytään sanomaan jotain. Nykyään ennustetaan paljon myös viihdemielessä, ja pidemmät ennusteet ovat enemmän tai vähemmän sään viihdekäyttöä.

Kuukausiennusteet ovat syys- ja talvipuolella joskus ihan kelvollisia. Vuodenaikaennusteet taas saattavat toteutua suhteellisen hyvin tropiikissa, mutta täällä pohjoisessa ne ovat aikalailla puhtaasti viihdekäyttöä. Kyse ei ole varsinaisesta sään ennustamista, vaan pikemminkin yritetään kuvailla säätyyppiä.

Kuukausiennusteissa yritetään tyypillisesti seurata vyöhykkeitä. Seurataan, missä kohtaa kulkevat pohjoinen kylmä massa, lämpöisempi eurooppalainen ilmamassa ja niiden välissä kulkevat voimakkaat sadealueet. Kuukausiennusteissa käytännössä mietitään, olemmeko sadealueen reitillä vai sen kylmällä tai lämpimällä puolella. Jos olemme lähellä sadealueen reittiä, saattaa sään ennustaminen edes pariksi päivää olla mahdotonta. Liikkuvien matalapaineiden ajoitus voi välillä olla hyvinkin hankalaa ennustaa. Jos ajoitus heittää vaikka kuusikin tuntia, voi päivä olla hyvinkin erinäköinen kuin mitä ennustettiin. Vaikeimpia ovat sadekuurot, enkä usko, että yksittäistä kuuroa saadaan koskaan ennustettua. Sellaisen elinkaarikin voi olla vain puoli tuntia paikallista kaatosadetta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen ilmastoon ja säähän. Onko muutos näkynyt urasi aikana?

Kyllä se on näkynyt. Parhaiten sitä summaa jää- ja lumitilanne, joista jäätilanne varsinkin selittää koko talven lämpötilakehityksen. Käytännössä 2000-luvun tai edes 90-luvun aikana ei ole ollut yhtään tilastollisesti keskimääräistä jäätalvea. Vaikka olisi kuinka kova talvi ja pakkanen, ei päästä lähelle mitattujen aikojen jäätilanteiden keskiarvoja. Kun aloittelin uraani ja katselin enemmän tilastoja, oli vielä sellaisia talvia, joina käytännössä koko Itämeren eteläosatkin olivat jäässä. Nykyään Pohjanlahti ja Suomenlahti jäätyvät juuri niukin naukin kokonaan, vaikka talvi saattaisi tuntua mielestämme ankaralta.

Tajuavatko ihmiset ilmastonmuutoksen seuraukset vai saako vasta radikaalisti muuttunut ilmasto ihmiset muuttamaan toimintaansa? Onko silloin jo liian myöhäistä?

Kyllä ihmiset tajuavat ja ymmärtävät. Vastassa on kuitenkin joidenkin yritysten tai valtioiden lyhytnäköinen ahneus. Positiivisia merkkejä ilmastonmuutosta vastaan alkoi näkyä vasta siinä vaiheessa, kun ihmiset alkoivat ymmärtää ilmiötä ja lähtivät liikenteeseen. Meteorologiyhteisö hukkasi ensimmäiset vuosikymmenet yrittäessään vakuuttaa päättäjät ja poliitikot siitä, että jotain pitäisi alkaa tehdä ilmaston eteen. Olisi pitänyt mennä suoraan puhumaan ihmisille, koska eiväthän poliitikot tee yhtään mitään, elleivät äänestäjät pakota.

Ei voi mielestäni koskaan sanoa, että olisi kokonaan liian myöhäistä tehdä jotain. Muutokset ovat kuitenkin käynnissä ja niitä on aina vain vaikeampi pysäyttää. Vaikka nyt lopetettaisiin hiilidioksidipäästöt, ilmasto lämpenisi silti vielä jonkin aikaa. Tai jos peruuttamaton sulaminen esimerkiksi Grönlannissa käynnistyisi, eikä sitä saisi enää pysäytettyä, voitaisiin silti ehkä estää Etelämantereen sulaminen tai metaanivarastojen vapautuminen merenpohjasta. Liian myöhäistä on vasta sitten, kun maapallo on kuin Venus. Käytännössä maan muuttuminen Venuksen kaltaiseksi ei kai kuitenkaan ole mahdollista, joten aina on aikaa estää vielä pahempi.

Myös media-ala on ollut urasi aikana murroksessa. Miten se on vaikuttanut työhösi tv-kasvona?

Isoin muutos tulee tietotekniikan kautta. Kun aloitin, käytössä oli vielä sähkökirjoituskoneet ja menimme Ilmatieteen laitoksen kautta töihin. Silloin seurattiin teksti-tv:tä ja saatiin fakseja tuoreimmista ennusteista. Vuodesta 2000 alkaen työasemat ovat olleet käytettävissä kotonakin ja säätä voi seurata missä vaan, kun aikoinaan se onnistui pelkästään Ilmatieteen laitoksella.

Ennen grafiikkapuolella piirrettiin asioita kartoille käsin, kun taas nykyään voidaan avata valmiiksi määritelty grafiikka, jossa on valmis materiaali. Symbolien ja rintamien parissa vaaditaan vähän käsityötä, mutta periaatteessa näitä grafiikoita voisi esittää suoraan ja ihmiset saisivat niistä tolkkua. Tekniikan nopeus on muuttunut – nyt pystytään laittamaan suuri pino valmiiksi määriteltyä animaatiota prosessoitumaan valmiiksi ja näyttämään sitä ruudussa livenä. Ennen kesti kokonainen päivä, jotta tietokone sai laskettua yhden sellaisen. Siinä maapallossa, jota me pyörittelemme säälähetyksissä, on koko maapallon säädata viikon ajalta ja sitä pystyy käyttämään grafiikkakortin voimalla reaaliaikaisesti. Tämäkin tekniikka alkaa tosin pikkuhiljaa olla vanhentunutta.

Nykyään pitää myös saada enemmän tavaraa tehtyä lyhyemmässä ajassa ja sosiaalinen media tuottaa lisätöitä. Murros näkyy myös siinä, että toimitusympäristö muuttuu nopeasti ja porukka vaihtuu.

Automatisoituuko sinunkin työsi kokonaan tulevaisuudessa?

Työ on jo nyt aika automatisoitunutta. Iltavuoroissa pystyy korjaamaan ennusteita ja tekemään varsinaista perusennustustyötä enää vain vähän. Aamulla taas havainnot koskevat alkavaa päivää, joten niistä pystyy korjaamaan ennustemalleja vielä sille päivälle.

Sen takia aamulla tuntee tekevänsä mielekästä ja kivaa hommaa. Illalla työ on enemmän esittämistä ja selittämistä, ja olennaista on löytää kaiken tiedon keskeltä tarpeeksi varmat ja kiinnostavat pointit säästä.

Käytännössä kaadetaan ja sulatetaan kauhea määrä tavaraa päähän lyhyessä ajassa ja jatkojalostetaan se mahdollisimman nopeasti. Ei varsinaisesti enää mietitä ja ennusteta perinteisesti yksittäisen sadealueen ja sateen paikkoja, vaan sitä mikä tässä on varmaa ja tärkeää. Työ lähentyy toimittajan työtä.

Joka päivä sama kuva Pekka Poudasta moshpitissä oli suuri somehitti. Miltä tuntuu liike moshpitissä?

Riippuu millainen bändi soittaa. Jos juostaan pyörivässä kehässä, niin extraa voi hakea juoksemalla vastavirtaan. Mutta sitä ei kyllä voi tehdä, koska yleensä mukana on myös pieniä, joille sattuu helposti vahinkoa. Silloin kun juoksin paljon piteissä, se oli verrattavissa erittäin kovatehoiseen juoksulenkkiin. Syke nousi ihan tappiin ja sai hyvin terveellistä teholiikuntaa.

Winter is coming, sääkoira-Sini ja lukuisat Youtubeen päätyneet kepposet uutis- ja säälähetyksissä. Tykkäät hullutella työssäsi. Mitä hauskaa aiot seuraavaksi keksiä?

Ei sitä tiedä. Tänään esittelin Sami Hedbergin kevätpörriäisenä Huomenta Suomi -ohjelman puffissa. Haastattelin kevätpörriäistä ja kyselin miltä kevät tuntuu. Siinä kohtaa tulee aina tehtyä jotain outoa, sillä tarkoitus ei olekaan sanoa puffissa mitään asiaa.