Keski-iän kynnyksellä

”Röyhkeää, rietasta ja relevanttia” on ollut Groteskin tunnuslause vuodesta 2013. Vaikka seitsemän vuotta on 40-vuotiaan lehden historiassa lyhyt aika, kuvaavat nämä samat sanat osuvasti lehteä jo ensimmäisistä numeroista alkaen. Groteski on nimenä inspiroinut vaikuttamisen halua sekä nuoruuden intoa puhkuvia viestinnän opiskelijoita rohkeaan revittelyyn.

Teksti: Viivi Aliklaavu Kuva: Rosa Lehtokari

Röyhkeyden nimissä Groteski on koetellut hyvän maun rajoja. Vuonna 1989 lehti julkaisi suuren rukousnumeron, josta löytyy viestinnän opiskelijoiden iltarukous. Siinä rukoillaan Yleisradion johtoon uusia tuulia. 

 “Varjele noita Suomen herroja etteivät he nimittäisi poliittisia PELLEJÄ Yleisradion johtoon. AAMEN.” – Jouni Heinonen, G 1/89

Muita medioita on kommentoitu myös esimerkiksi WC-paperiarvostelun merkeissä. Vuonna 2002 julkaistussa arvostelussa opiskelijakriitikot arvioivat eri medioiden kuten Helsingin Sanomien ja Imagen soveltuvuutta vessapapereiksi. 

Joskus tämä röyhkeys on muistuttanut suorastaan ylimielisyyttä ja aiheuttanut ylilyöntejä. Eräs ylilyönti löytyy vuodelta 2006, jolloin Groteski julkaisi mustan huumorin pilakuvia Jorma Ollilasta, joissa Ollila muun muassa polttaa kirkon ja heittää vauvan kalliolta. Kuvien ohessa on lyhyt teksti sananvapaudesta, joka alkaa otsikolla “Jorma Ollila on tyhmä ja ruma”. Tästä ylilyönnistä päästiin kuitenkin eteenpäin olankohautuksella, vaikka tämän päivän lukijaa kuvat kauhistuttavat.

Rietas asenne Groteskissa on havaittavissa konservatiivisten rajojen ja sääntöjen kyseenalaistamisena, mikä on usein tarkoittanut rohkeaa kuvitusta sekä uskallusta puhua hyssytellyistä aiheista. Groteski on herättänyt ajoittain jopa paheksuntaa kuvillaan keskisormista, sukuelimistä ja tisseistä. 

Viimeisimpänä, mutta ei suinkaan ainoana esimerkkinä rohkeasta kuvituksesta on vuoden 2018 ensimmäinen numero teemanaan aito, jonka kannessa on kuva alastomasta ylävartalosta. Kannen lisäksi alastomuutta on kuvituksena eettisestä pornosta kertovassa jutussa. Kuvituksen suostumuksellinen ja taiteellinen ulottuvuus tulkittiin digitaalisten lehtien julkaisualustassa Issuussa sopimattomaksi, ja lopulta kyseinen numero jouduttiin piilottamaan sieltä. 

Relevantti Groteski on pyrkinyt kynsin ja hampain pysymään jatkuvasti ajan hermoilla. Vuoden 2009 nuoruus-teemaisessa numerossa Groteski julistaa kasvaneensa teini-ikäiseksi, vaikka ikää siinä vaiheessa oli jo huimat 30 vuotta. Kyseisessä numerossa toimittajat sukeltavat Kamppi-hengareiden arkeen soluttautumalla Narinkkatorin teinien joukkoon. Juttu kirkastaa käsitystä 2000- ja 2010-luvun taitteen Helsingistä, jonka moni vasta aloittanut opiskelija muistaa vain hatarasti.

“Kello on varttia yli kahdeksan perjantai-iltana ja Kampin kauppakeskuksessa lentää laatta.” – Emmi Lehikoinen, Kaisa Saario, Laura Salonen, G 2/09

Groteskin arkistoista löytyy myös välähdyksiä rakkaan ainejärjestömme Median historiasta. Median fuksit, hallituslaiset ja puheenjohtajat ovat säännöllisin väliajoin kirjoittaneet tervehdyksiään lehteen. Mieleenpainuvimpana helmenä on muistutettava, että Median 25. vuosijuhlia vuonna 1996 juhlittiin Kuppalassa Mikko Alatalo -teemalla. Vieraat saapuivat juhliin kulmikkaissa silmälaseissa ja ruutupaidoissa. Olisiko vihdoin aika ottaa perinteet vakavasti ja valita seuraavien vuosijuhlien teemaksi vaikkapa Pyhimys tai Antti Tuisku?  

“Hilpeät mikot onkivat, vetivät lompakkoa, lauloivat ja muutamat onnistuivat jopa vaihtamaan takkejaan ja vaimojaan.” – G 1/96

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *