Barack Obama – petkuttava pelkuri vai lupauksien lunastaja?

Maailman vaikutusvaltaisimman miehen kenkiin astuessaan Barack Obama oli täynnä intoa. Vuoden 2009 alussa hänestä oli tullut Yhdysvaltojen ensimmäinen afroamerikkalainen presidentti, joka huudatti yleisöään kuin rock-tähti ja lumosi kansan puhetaidoillaan. Vaaleissa hän lupasi laajoja uudistuksia. Mitä Obaman lupauksille kuuluu, kun presidenttikautta on alle vuosi jäljellä?

YHDYSVALLAT VETÄYTYY IRAKISTA JA
AFGANISTANISTA

Yksi Obaman keskeisimpiä lupauksia oli saattaa Irakin ja Afganistanin sodat loppuun ja saada Yhdysvaltojen sotilaat vetäytymään pois maiden alueilta. Yhdysvaltain sotatoimet päättyivät Irakissa virallisesti elokuussa 2010, ja 2011 viimeisetkin maan sotilaat kotiutettiin. Afganistanin tilanne on toinen: vuoden 2015 lopussa Obama ilmoitti, että maassa oleva 9800 sotilaan joukko pysyy alueella vielä ainakin vuoden 2016.

Obaman strategian on arveltu perustuneen pitkälti hänen edeltäjänsä George W. Bushin sotapolitiikan arvosteluun. Obaman tavoitteena on ollut, että Yhdysvaltojen tuella kriisimaat pystyisivät vakauttamaan tilanteensa ja saavuttamaan järjestyksen, jonka ylläpitoon Yhdysvaltoja ei enää tarvittaisi. Toistaiseksi tavoitteessa ei ole onnistuttu, sillä äärijärjestöt ovat nostaneet päätään: Taleban on vahvistunut Afganistanissa, Irakissa taas Isis on vallannut jopa suurkaupunkeja. Obaman kriitikoiden mukaan juuri liian nopea vetäytyminen on luonut äärijärjestöille otollisen valtatyhjiön.

Obaman lupausten voidaan katsoa toteutuneen vain puoliksi. Toisaalta Irakistakaan Yhdysvallat ei ole täysin kadonnut: Isisiä on pommitettu ilmaiskuilla ja maahan on lähetetty pieni määrä erikoisjoukkoja.

GUANTANAMO BAYN VANKILEIRI SULJETAAN

Ihmisoikeusjärjestöjen kritisoima, Kuuban alueella sijaitseva Guantanamo Bayn vankileiri on surullisenkuuluisan historiansa aikana saanut syytöksiä ihmisoikeuksien polkemisesta. Vankeja – joista osa on myöhemmin osoittautunut syyttömiksi – on kohdeltu nöyryyttävästi ja kidutettu. Muutamia vankeja on peräti kuollut epäselvissä olosuhteissa.

Vaalikampanjassaan Obama vannoi sulkevansa arvostellun leirin. Vuonna 2016 vankileiri on kuitenkin yhä olemassa, sillä vankeja ei ole onnistuttu siirtämään Yhdysvaltain maaperälle pääasiassa republikaanien vastustuksen vuoksi. Vankileirin sulkemista valmistellaan, mutta leiriä tuskin ehditään lopettaa Obaman kauden loppuun mennessä.

On myös perusteltua kysyä tekisikö vankien siirtäminen Yhdysvaltain maaperälle vankeudesta lainkaan oikeutetumpaa. Ihmisten – myös potentiaalisten terroristien – tuomitseminen määrittelemättömän pituiseen vankeuteen ilman oikeudenkäyntiä on vahvasti ristiriidassa Yhdysvaltain perustuslain kanssa. Menettely vaarantaa monista oikeusvaltion periaatteen.

OBAMACARE

Obaman merkittävimpiä saavutuksia on ollut median Obamacareksi nimeämä lakimuutos, jolla on pyritty parantamaan amerikkalaisten mahdollisuuksia terveydenhoitoon. Terveydenhuollon uudistuksella on pyritty lisäämään sairausvakuutusten piirissä olevien määrää siten, ettei vakuutusta voi evätä ihmisiltä, joilla on jo terveysongelma, eikä sairastuneiden vakuutusturvaa voi lopettaa. Obamacaren on ennen kaikkea ollut tarkoitus helpottaa sairasvakuutusten saamista vähävaraisille.

Terveydenhuoltouudistuksen myötä vakuuttamattomien amerikkalaisten määrä on pudonnut noin kolmanneksella, ja luvun arvioidaan laskevan tulevaisuudessa entisestään. Kriitikoiden mukaan laissa on tosin porsaanreikiä, joiden vuoksi kaikki eivät välttämättä vieläkään saa vakuutusta. Vakuutusmaksut ovat myös Obaman väitteiden vastaisesti nousseet.

ASEPOLITIIKKA

Obaman keskeisiin lupauksiin on kuulunut aselakien kiristäminen. Monista yrityksistä huolimatta muutokset eivät ole saaneet kongressin hyväksyntää republikaanien vastustuksen ja valtavan aseteollisuuden lobbauksen vuoksi. Muutama vuosi sitten lakimuutokset kaatuivat, mutta tammikuussa 2016 Obama ilmoitti yrittävänsä vielä viimeisen kerran kiristää jo olemassa olevien lakien noudattamista presidentin valtuuksillaan. Taistelu jatkuu, mutta toistaiseksi tuloksia ei ole seitsemässä presidenttivuodessa saatu aikaan. Obama on kertonut pitävänsä aselakien tiukennuksessa epäonnistumista turhauttavimpina asiana presidenttinä ollessaan.

TALOUS

Obama astui virkaan vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin ollessa pahimmillaan. Obaman presidenttikauden alkaessa työttömien määrä oli 7,8 prosenttia, mutta vuoden 2016 alussa työttömyys on pudonnut jo alle viiden prosentin. Monilla mittareilla maan taloudella menee hyvin.

Toisaalta useat Obaman kannattajat ovat olleet pettyneitä siihen, ettei Obama ole aktiivisesti pyrkinyt lisäämään maailman finanssikeskuksena pidetyn Wall Streetin sääntelyä. Pankkiirien oikeutta keinotella ja uhkapelata kansalaisten rahoilla ei ole Obaman toimesta rajoitettu. Tämän seurauksena Bernie Sanders on kerännyt suosiota esivaalikampanjallaan vaatimalla pankkitoiminnan reformointia ja kaupallisien pankkien toimintaa säädelleen Glass-Steagall-lain palauttamista.

Obama ei myöskään kautensa alkuvaiheilla järjestänyt rikostutkintaa Wall Streetin toiminnasta, jonka avulla olisi voitu selvittää, johtiko pankkiirien rikollinen toiminta osittain finanssikriisin syntyyn. Sen sijaan Obaman hallinnon tukipaketit pelastivat pankit ja lukuisat merkittävät pankkiirit hyötyivät kriisistä peräti kymmenien miljoonien bonuksien muodossa. Moni pelkää, ettei Obaman kevyt linja ole saanut Wall Streetia oppimaan virheistään ja että uuden finanssikriisin syntyminen on tämän vuoksi vain ajan kysymys.

YMPÄRISTÖ

Kestävä kehitys oli Obaman keskeisimpiä tavoitteita hänen astuessaan virkaan. Obama lupaili valtavia panostuksia esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Nämä tavoitteet ovat toteutuneet: molempien kapasiteetti on nykyisin moninkertainen. Obama on myös suojellut ympäristöä enemmän kuin kukaan presidentti aiemmin.

Mutkia on kuitenkin mahtunut matkaan. Esimerkiksi energiateollisuuden päästöjen leikkaukset ovat toistaiseksi jäissä republikaanijohtoisten osavaltioiden vietyä päätöksen oikeuteen.
Obama lupasi myös Yhdysvaltojen pääsevän omavaraiseksi energian suhteen. Toistaiseksi öljyä kuitenkin tuodaan edelleen Lähi-idästä, joskin omavaraisuus on lisääntynyt esimerkiksi vesisärötystekniikalla tuotettavan liuskeöljyn ansiosta. Frackingista eli vesisärötystekniikasta on tullut Obaman kauden aikana yksi merkittävimpiä öljyn hankkimistapoja, vaikka tekniikkaa pidetään ympäristölle äärimmäisen haitallisena.

PÄÄTÖKSENTEKOKYVYTTÖMYYS ON YLEINEN VAIVA

Tutustuminen Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään ja Obaman presidenttikauteen auttaa ymmärtämään, että suurilla mailla on myös eri lailla suuret ongelmat.

Vaaleja demokratian ihmemaassa on jatkuvasti. Edustajainhuoneen kausi on kaksivuotinen, presidentti valitaan neljän vuoden välein. Senaatin kaudet ovat kuusivuotisia, mutta joka toinen vuosi kolmasosa senaattorien paikoista on äänestettävissä: seuraavan kahden vuoden kuluttua on toisen ja sitten kolmannen kolmanneksen vuoro, minkä jälkeen kierros alkaa alusta. Kun maassa on vaalit käynnissä käytännössä koko ajan, tehokas päätöksenteko voi menettää sijaa äänestäjien mielistelyltä.

Sekametelisoppaa ei selkeytä sekään, että lobbaus on maassa aivan omaa kokoluokkaansa. Myös oikeudenkäynnit voivat synnyttää lakeja ja täten vaikuttaa uusien lakien valmisteluun; itse asiassa ne voivat jopa estää muutoksia, kuten Obaman päästövähennysten kävi niiden päädyttyä oikeuden käsiteltäväksi.

Astuessaan presidentiksi Obamalla oli monia visioita ja tavoitteita. Valitettavasti vain pieni osa niistä toteutui, sillä demokraatit menettivät enemmistön kongressissa republikaaneille vuoden 2010 vaaleissa. Monet suurimmat uudistuksensa Obama saikin aikaan ensimmäisinä kahtena presidenttivuotenaan, siinä missä viime vuosina yhä useammat hänen ehdotuksensa ovat päättäneet päivänsä kongressin kylmissä käsissä. Viime vuosien aloitteet ovat yhä useammin olleet kompromisseja, mikä on valitettavan usein tarkoittanut laihempia tuloksia.

Toisaalta on pantava merkille, että Obama on paikoittain tehnyt vaalikampanjansa teemojen vastaisia valintoja aivan omasta päätöksestään. Jemenin ja Pakistanin useimmiten siviiliuhreja vaativat ilmaiskut tai terroristilistalle joutuneiden Yhdysvaltain kansalaisten eliminoiminen ilman oikeudenkäyntiä oli tuskin sitä, mitä valtaosa Obaman kannattajista äänensä vastineeksi odotti. Sama pätee NSA:n kiistanalaisiin tietomurtoihin tai Wall Streetin toimintakulttuuriin ennallaan säilyttämiseen.

Obaman kauden alku herättää kysymyksiä: olisiko tuoreen presidentin ollut järkevämpää toteuttaa ensivuosinaan vielä aggressiivisemmin politiikkaansa? Olisiko joitakin päätöksiä voinut tehdä toisin?

Jälkiviisastelu voi olla turhaa ja jopa tekopyhää, mutta ehkä katsaus Obaman presidenttikauteen opettaa kaksi asiaa. Yksi: valtaa kannattaa käyttää silloin, kun sitä on. Kaksi: emme ole yksin päätöksentekokyvyttömyyden kanssa. Oikeastaan ongelmamme ovat paljon, paljon pienempiä kuin Atlantin toisella puolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *