Johtolankoja

Palstalla avaudutaan ensimmäisen maailman elämää suuremmista ongelmista

TEKSTI Roosa Savo

On eräs laatikko, joka jokaisen kodista löytyy.

Jos väität, ettei sinulta löydy tällaista laatikkoa, valehtelet. Ja jos väität, ettei se ole valtaisa sekava kasa, valehtelet taas.

Kyseessähän on tietenkin maailmanlaajuisesti tunnettu ja hyväksytty akku-paristo-johto -laatikko, jossa säilytetään ihmiselämän selviytymisen kannalta elintärkeitä laitteistoja.

Oman laatikkoni sisältö rajoittuu mustiin pölyllä päällystettyihin kiiltäviin piuhoihin ja muutamaan muoviseen mötikkään. Löytyy pitkää ja lyhyttä johtoa, jopa monikäyttöisiä laturinpäitä, joihin saa liitettyä muita johtoja. Puhelimen laturi, läppärin laturi, sähkövirtamuunnin, muistikortteja, muistitikkuja, toinen ja kolmas puhelimen laturi yms. yms. Valikoima on toki yksilöllinen.

Aika ajoin kohtaan tilanteen, jolloin minun on pakko löytää tietynlainen laturi tästä laatikosta. Silloin avaan laatikon ja vedän sisällön klönttinä ulos (tai kaadan kaiken suoraan lattialle). Seasta saattaa pudota muutama vanha, valkoisella jauheella kuorrutettu paristo. Lattialla sotkussa olevat kaikenkarvaiset muoviosat herättävät ärsytyksen tunteita, mutta tässä lajissa maltti on valttia.

Syvähengitys on keskeinen osa etsintäprosessia. Täytän keuhkoni raikkaalla huoneilmalla ja lasken viiteen naama punaisena, jolloin saavutan rauhallisen meditaation tilan. Oikean osan löytyessä nostan sen ilmaan ja rukoilen gravitaation vetävän väärät johdot kohti maanpintaa. Tällä kertaa en pääse niin helpolla, vaan joudun heiluttelemaan, rynkyttämään ja lopulta heittämään johdot päin seinää, ennen kuin haluamani tuote irtoaa solukosta.

Kun kauhun hetket ovat ohitse, lysähdän istumaan lattialle valkoisen myrkkyjauheen peitossa, oikea johto vihdoin voitonriemuisissa käsissäni.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *