Kerttu Matinpuro on 22-vuotias suomalainen, joka opiskelee toista vuotta journalismia Moskovan pedagogisessa yliopistossa. Aina välillä hän ajautuu väittelemään opettajien kanssa sukupuolirooleista, homojen oikeuksista ja ympäristöaktivismista.

KUVAT Irina Monastirskaya

Opettajia kiinnostaa, mitä mieltä Matinpuro aiheista on, mutta samalla väittelyt ovat kuitenkin leimanneet hänet länsimaalaisen ajattelun kannattajaksi. Ajattelutavan ei koeta toimivan Venäjällä, ja väittelytilanteessa kyseisen leiman saaneen argumentit voidaan sillä verukkeella ohittaa.

Keskustelu sananvapaudesta ja journalismin riippumattomuudesta kuuluvat opintosuunnitelmaan, mutta opettajat saattavat kuitenkin todeta ”Meillähän tää ei nyt ihan toimi näin”. Yksi Moskovan yliopistoista onkin kuuluisa siitä, että yksi opettajista sai vähäksi aikaa potkut, sillä hän kritisoi julkisesti Venäjän Ukrainan-politiikkaa.

Matinpuron opiskelukaverit eivät vietä huonosti nukuttuja öitä sananvapaustilanteen takia. He saattavat ajatella ”Tää on Venäjä. Ja toimiiko teillä sitten muka sananvapaus?”

Kun Venäjän lainsäädännössä rajoitettiin Queer-ryhmittymien sananvapautta, herätti se paljon keskustelua Suomessa. Moskovan pedagogisen yliopiston opiskelijoiden keskuudessa Queer-ryhmittymät periaatteessa hyväksytään, kunhan muiden ei tarvitse seurata heidän toimintaansa. Mutta käytännössä yliopistolla pysytään visusti kaapissa. Matinpuron ystävää alettiin vältellä sen jälkeen kun hänen Facebook-profiilistaan löytyi kuvia sateenkaarilipuista.

Ukrainan kriisistä opettajien ja opiskelijoiden kesken on puhuttu paljon. Opettajien asenteet valtion politiikkaa kohtaan vaihtelevat putinmielisyydestä varovaiseen sivulauseessa kritisointiin. Informaatiosodankäynnistä luennoilla ei kuitenkaan keskustella.

Monet Matinpuron yliopistosta menivät katsomaan Putinia Krimin liittämisen vuosijuhlaan. Monet heistä tukevat alueen liittämistä Venäjään. Yksi syy asenteisiin on valtavirtamedioiden ja erityisesti television propaganda. Matinpuro onkin ylläpitänyt kriittisyyttään seuraamalla sekä venäläisiä että suomalaisia valtavirta- ja oppositiomedioita.

Venäjällä opiskelun huonoina puolina Matinpuro mainitsee koulun byrokratian ja käytännön järjestelyjen puutteellisuuden. ”Meillä oli just viisi luentoa yhtä aikaa samassa auditoriossa. Ihan hirveä metelihän siinä oli.”

Toisaalta Matinpuro sanoo, ettei Venäjälle lähdetä opiskelemaan hyvien yliopistojen takia. ”Sinne mennään oppimaan kieltä ja kulttuuria. Samalla oppii myös paljon Suomesta, kun joutuu selittämään, miksi jotkut asiat toimivat siellä eri tavalla.”

Journalismin alan lisäksi opintoihin kuuluu paljon muita yleissivistäviä kursseja, kuten kirjallisuuskursseja.

”Meillä on semmoinen vitsi, että ihan sama mitä opiskelet, niin luet aina Dostojevskia ja Tolstoita.” Suuret kirjailijat olivat myös toimittajia, poliitikkoja ja filosofeja, minkä vuoksi useimmilla aloilla heidän kirjallisuutensa tuntemus kuuluu perusopetukseen. Myös journalismin juurien nähdään liittyvän kirjallisuuteen.

Venäjällä opiskelu on koulumaista. Koulua on kuutena päivänä viikossa. Tunneilla on läsnäolopakko ja opiskelijoille annetaan paljon läksyjä, joita yllättävän moni ei kuitenkaan tee. Kokeissa pärjätään lunttaamalla. Tenttiin on jopa mahdollista vuokrata korvanappi, josta kuulee, kun opiskelijakaveri lukee muistiinpanoja käytävällä. Puhutaan, että opiskelumenestystä voi pönkittää myös rahalla tai suhteilla.