Viina vaikein voitehista

Alkoholismi on monelle suomalaiselle arkipäivää. Lähes jokainen meistä tuntee edes yhden alkoholistin, toiset lähemmin kuin toiset. Alkoholistille juomisen lopettaminen on helpommin sanottu kuin tehty, eikä se ole ihme: kyse on kroonisesta sairaudesta.

Teksti: Emilia Tiainen Kuvat: Roosa Kontiokari

Alkoholiriippuvuudessa ihmisen keho ja mieli tulevat ajan saatossa riippuvaiseksi alkoholista. Alkoholin käytöstä tulee pakonomaista, eikä alkoholisti välttämättä kykene lopettamaan juomista yksin. Riippuvuudesta seuraa usein vaikeuksia sosiaalisten suhteiden kanssa; kun henkilö ei halustaan ja peloistaan huolimatta pysty lopettamaan juomista, aiheuttaa se häpeän tunnetta. Alkoholisti yrittää usein peitellä juomistaan ja valehtelu haittaa hänen ihmissuhteitaan. Vanha sanonta kuuluukin: ”Mistä tietää, että alkoholisti valehtelee? Hän avaa suunsa.”

Vaikka alkoholismilla on sosiaalisia seurauksia ja riippuvuus on henkistä, on kyseessä erittäin fyysinen, koko kehon toimintaan vaikuttava vakava sairaus. Pitkään jatkuva suurien määrien juominen vahingoittaa kehoa, eikä juomisen lopettaminen seinään ole vaaratonta. Vieroitusoireet voivat olla sietämättömiä ja jopa hengenvaarallisia.

Alkoholismi ei synny itsestään. Henkinen riippuvuus syntyy pikkuhiljaa ajan myötä, kun ihminen alkaa käyttää alkoholia henkisen pahoinvoinnin lääkkeenä. Kun krapulat alkavat tuntua sietämättömiltä, helpotusta haetaan pullon pohjalta. Alkoholisti ajautuu juomisen kierteeseen, minkä myöntäminen voi olla vaikeaa. Tämä voi johtaa avunsaannin viivästymiseen. 

Perinnöllisyydellä on oma roolinsa alkoholismiin sairastumisessa. ”Kun tarkastellaan perintötekijöiden eli geenien merkitystä alkoholiriippuvuudessa tai alkoholinkulutuksessa, perintötekijät selittävät keskimäärin noin puolet yksilöiden välisistä eroista”, kertoo Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkija Petri Hyytiä

”Geeniperimä ei kuitenkaan sellaisenaan etukäteen pakota ketään alkoholistiuralle, vaan geenit toimivat aina ympäristön kanssa vuorovaikutuksessa. Tämä näkyy vaikkapa siten, että nuorilla päihdekokeilut selittyvät lähes kokonaan ympäristötekijöiden avulla. Jos päihdekäyttö jatkuu kokeilujen jälkeen, geenien merkitys korostuu enemmän, koska silloin päihteet kohtaavat geenien ohjaamat elimistön biologiset ominaisuudet, jotka määräävät sen, koetaanko päihdekäyttö positiivisena vai negatiivisena.”

Kun kierre katkaistaan terveydenhuollossa, on potilas usein juonut jo pitkiä aikoja. Vieroitusoireet voivat kestää monta päivää. ”Tapahtumaketjua voisi kuvata vaikkapa vaakavertauksella: kun alkoholi painaa toista vaakakuppia alaspäin, toinen vaakakuppi edustaa muutoksia, jotka pyrkivät tasaamaan alkoholin lamaavaa vaikutusta, pitämään vaa’an tasapainossa. Kun alkoholi sitten äkkiä poistuu elimistöstä, vaakakuppi heilahtaa ylöspäin ja hermosto onkin yliärtyneessä tilassa. Tämä ilmenee vieroitusoireina, joihin kuuluvat vapina, hikoilu, sydämen tykytys, levottomuus, ärtyisyys ja jopa sekavuus. Vieroitustilan ollessa vaikea sitä kutsutaan nimellä delirium tremens, joka on hengenvaarallinen tila”, Hyytiä toteaa.

Alkoholismista ei voi koskaan parantua. Ryyppyputkesta on kuitenkin mahdollista irrottautua. Yleinen sääntö on, ettei raitistumiseen pyrkivä saisi juoda enää lainkaan, sillä jo muutama annos alkoholia voi käynnistää uuden kierteen. Täysraittius vaatii yleensä 3–6 kuukauden selvän jakson. Se on monille todella suuri haaste ilman ammattilaisten tukea. Alkoholin himo voi jatkua vielä kuukausia lopettamisen jälkeen.

Alkoholiriippuvuus voi tuntua kaukaiselta sellaiselle ihmiselle, jonka elämää se ei ole koskettanut läheltä. Tosiasiassa puhutaan kuitenkin kansanterveydellisestä ongelmasta; suomalaisista 10–15 prosenttia kärsii jossain vaiheessa elämäänsä alkoholiriippuvuudesta. Se voi iskeä kenelle tahansa, missä vain elämänvaiheessa. 

Alkoholin aiheuttamien sairauksien riski alkaa Hyytiän mukaan nousta huomattavasti silloin, kun alkoholia kuluu miehellä 23–24 ja naisella 12–16 annosta viikossa. Luvut eivät kuulosta mahdottoman suurilta opiskelijaelämää viettävälle nuorelle. Mikäli on huolissaan omasta tai läheisensä alkoholinkäytöstä, kannattaa asiasta keskustella esimerkiksi YTHS:n sairaanhoitajan kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *