O’ 90’s!

Olkaa hyvät, maailma!

leikit kasvattivat meidät naapuruston lapset

kilpailuyhteiskunnan syleilyyn

kuka pelkää kirkon rottaa?

hitaimmat, pienimmät, kokemattomimmat

olivat häviäjiä

heikoimmat joutuivat rotan suuhun

kymmenen tikkua laudalla

aina oltiin yhden polkaisun päässä

valmiita aloittamaan alusta

liittouduttiin, taktikoitiin, otettiin riskejä

polttopallo

pyörittiin kuin oravat pyörässä

väisteltiin osumia viimeiseen asti

niin tulimme valmiiksi,

me ysärin lapset

En tahdo sokeutua

tahdon vielä

tuhria kasvoni vesiväreillä

puhaltaa bensiininsävyisen saippuakuplan

riemuita onnistuneesta kärrynpyörästä

tanssia kesäsateessa kiharani suoriksi

en anna

aikuisuuden heittää huppua silmilleni

uteliaisuuden hukkua tehokkuuteen

kuka haluaisi kulkea aurattua tietä,

kun voi hypellä sivupoluilla?

Oodi ysärin naiselle

 

permanentti olkoon hiustyylisi

tuulipuku asusteesi

vyölaukku varusteesi

itsenäinen mielesi

oi, sinä ylväs ysärin nainen!

tänään sua ihaillaan


Runot on julkaistu Groteskin 2/2015 Taidonnäyte-palstalla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *