Kansalaisuus saadaan yleensä syntyessä tai asumalla maassa nuhteettomasti tietyn aikaa. Entä jos ihminen voisikin saada maan kansalaisuuden asumatta siellä päivääkään?

TEKSTI Antti Putila ja Akseli Rouvari KUVITUS Iisa Pappi

TULEVAISUUDESSA SAATAMME KANTAA mikrosirua, joka mullistaa maailmamme. Valuutta nykyisin tuntemassamme merkityksessä on kadonnut. Samoin kansallisvaltio. Pystymme kommunikoimaan ja lähettämään kaiken tarvitsemamme suoraan toisillemme, täysin turvallisesti. Siru pitää sisällään kaiken tiedon, mitä ihmisestä on. Hänen terveystietonsa, työhistoriansa, olemassaolonsa. Toistaiseksi kyse on vielä kaukana siintävästä ajasta, mutta kehitys kohti tulevaisuutta on jo alkanut. E-kansalaisuushakemuksen voit näpytellä netissä hämmästyttävän helposti vaikka heti tämän jutun luettuasi.

VIRO LANSEERASI VUONNA 2014 e-kansalaisuusohjelman, joka mahdollistaa Viron e-kansalaisuuden hakemisen ihmisille ympäri maailmaa internetin välityksellä, olipa heillä mitään suhdetta Viroon tai ei. E-kansalaisuus tarkoittaa sitä, että Viron valtio takaa e-kansalaisen henkilöllisyyden älykortilla, samaan tapaan kuin vaikkapa suomalainen henkilökortti. Tunnistautuminen toimii ainoastaan sähköisesti. Heti alkuun on syytä tehdä selväksi, että Viron e-kansalaisuus ei tarkoita oleskelulupaa, virallista matkustusasiakirjaa tai täysimittaista kansalaisuutta.

E-kansalaisuus mahdollistaa kuitenkin monia merkittäviä etuja haltijalleen. Sen avulla voi muun muassa perustaa online-yrityksen Viroon olematta siellä fyysisesti läsnä missään muodossa, hoitaa pankkiasioita täysin langattomasti tai esimerkiksi opiskella Euroopan unionissa. EU tai ETA -alueiden ulkopuolelta Suomeen yliopistoon opiskelemaan tuleva maksaa lukukausimaksuja 10000-15000 euroa lukukaudessa. EU/ETA -alueelta tulevia opiskelijoita lukukausimaksut eivät toistaiseksi koske.

Viron e-kansalaisuusprojektin johtaja Kaspar Korjus on sanonut, että e-kansalaisuusprojektin perimmäinen tavoite on luoda virtuaalinen bisnesympäristö, jonka jäseneksi ihmiset ympäri maailmaa voivat liittyä helposti. Korjuksen liberalistisessa visiossa e-kansalaisuuden myötä valtioiden rajat eivät enää muodosta esteitä tai rajoituksia yrityksille. Virtuaalisesta bisnesvaltiosta puhuttaessa herää kysymys siitä, miten pitkälle nykyinen maailma on valmis menemään tavoitellessaan voittoa. Toisaalta noidankehää muistuttavassa järjestelmässä Viron kaltainen valtio tekee vain samaa kuin kaikki muutkin. Ihmisten vieraantumisesta maailmasta on puhuttu jo pitkään, mutta virtuaalisen bisnesvaltion kohdalla ajatus omasta pienuudesta alkaa jo olla todellinen.

Virtuaalisesta bisnesvaltiosta puhuttaessa herää kysymys siitä, miten pitkälle nykyinen maailma on valmis menemään tavoitellessaan voittoa.

VIRON E-KANSALAISUUSPROJEKTIIN kytkeytyy oleellisesti myös maan suunnitelma oman kryptovaluuttajärjestelmän, estcoinin lanseeraamisesta. Valuutta tulisi perustumaan – esimerkiksi bitcoinin tapaan – lohkoketjuteknologiaan. Lohkoketju on teknologia, joka mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän maailmanlaajuisen tietokannan. Ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot voivat ylläpitää tätä tietokantaa. Lohkoketjun yksi lohko toimii kuten tilikirja, johon kirjataan kaikki tapahtumat, kuten rahansiirrot, tietyllä ajanjaksolla. Kun kaikki tapahtumat on kirjattu, tilikirja suljetaan ja liitetään aiempiin. Näistä syntyy kokonainen lohkoketju. Lohkoketjuteknologia perustuu tiivistefunktio-nimiseen algoritmiin, joka pitää huolen siitä, että järjestelmää ei voida peukaloida, ja sen data on kaikissa tietokoneissa sama ja muuttumaton. Toisistaan poikkeavat lohkot hylätään automaattisesti.

Lohkoketjuteknologialla on potentiaalia mahdollistaa saumaton teknologinen toiminta, josta voimme nykyisessä tietojärjestelmäpäivitysten sekamelskassa vain haaveilla. Lohkoketjut päivittyvät reaaliajassa, eikä järjestelmää tarvitse siis pysäyttää päivityksien vuoksi.  Lohkoketjujen avulla olisi mahdollista lähettää dataa turvallisesti ja hoitaa kaikki tärkeimmät asiat langattomasti. Voisimme allekirjoittaa sopimuksia sähköisesti täysin turvallisesti, sekä hoitaa pankkiasiamme lohkoketjujen välityksellä ilman huolta tietomurroista.

Lohkoketjujen avulla esimerkiksi internetiin kytketty jääkaappi kykenee olemaan vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa vaikka tilaamalla ruokaa ja maksamalla sen. Ei siis ihme, että lohkoketjuista puhuttaessa monen mielikuvitus laukkaa pillastuneen ruunan lailla. Vaikka lohkoketjut tarjoavatkin tilaa villeille kuvitelmille, on muistettava, että niiden täysimittainen hyödyntäminen on vielä vuosikymmenten päässä. Valtiollisten toimijoiden mukaantulo kertoo aina maailman olevan lähempänä teknologian omaksumista. Nämä kankeat vanhukset tulevat aina rollaattoreillaan hitaasti perässä.

Viron e-kansalaisuusohjelman pr-päällikön Arnaud Castaignetin mukaan estcoinin perimmäinen tarkoitus olisi tukea e-kansalaisuusjärjestelmän rakentumista ja kasvamista sekä lisätä Virossa perustettujen yritysten määrää. Virolla on tällä hetkellä kolme mahdollista toteutustapaa estcoinille, joista yksi esimerkiksi sitoisi estcoinin arvon euroon. Castaignetin mukaan valtiot jättävät tällä hetkellä hyödyntämättä merkittävän taloudellisen kasvun mahdollisuuden sulkiessaan silmänsä lohkoketjuteknologian tarjoamilta mahdollisuuksilta, ja riskeeraavat sen, että menettävät relevanssinsa täydellisesti digitalisoituvassa maailmassa. Viro on pitkällä idean tutkimisessa ja suunnittelussa, mutta sitovaa aikataulua projektilla ei vielä ole. Castaignetin mukaan myös muut tahot – kuten Britannian ja Euroopan keskuspankit – tutkailevat aktiivisesti mahdollisuuksia lohkoketjuteknologian hyödyntämiseen valuutanvaihdossa.

VIRON E-KANSALAISUUSPROJEKTI on osoittautunut monilla mittareilla toimivaksi järjestelmäksi ja se on onnistunut tuomaan maahan uutta yritystoimintaa. Jos kerran lohkoketjuteknologian hyödyntäminen voi olla tie ryysyistä rikkauksin,  miksi Suomi ei pienenä pohjoismaana hyödynnä samankaltaista mahdollisuutta saada tällaista kilpailuetua?

Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Jani Heikkisen mukaan Suomella ei ole suunnitelmia Viron kaltaisen e-kansalaisuusprojektin suhteen. Heikkisen mukaan Virolla on e-kansalaisuushankkeessa omat taustat ja tarpeensa, jolloin mallin kopioiminen suoraan ei sopisi Suomen kansallisiin intresseihin. Suomi haluaa sen sijaan korostaa teknologian hyödyntämisessä globaalia näkökulmaa. Heikkinen kertoo, että Suomessa koetaan Viron kaltaista e-kansalaisuusohjelmaa mielekkäämpänä vaihtoehtona yhteistyö eri tietojärjestelmien välillä. Tarkempaa teknistä tietoa suunnitelmista ei tässä vaiheessa vielä ole. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa henkilötietojen vaihtoa globaalilla tai Euroopan unionin tasolla. Tämä suunta kuulostaa kuitenkin toistaiseksi varsin utopistiselta ottaen huomioon henkilötietojen lakiin sidotun aseman eri maissa.

Onkin mielenkiintoista nähdä, miten Suomi aikoo hyödyntää globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia muuttuvassa maailmassa. Yrittääkö valtio kenties perinteisempää investointeja houkuttelevaa strategiaa muuttamalla verotusta investointeja suosivammaksi? Onko tarkoituksena mahdollisesti parantaa Suomen maakuvaa? Viron järjestelmä on tarkassa seurannassa Suomessa, vaikka sen kerrotaankin olevan sellaisenaan liian kallis Suomelle. Järjestelmällä voi olla suuria vaikutuksia tulevaisuudessa muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. Esimerkiksi jos Viro läpäisee EU-komission auditiointi/hyväksymisprosessin, tulee Suomessakin julkisen sektorin palveluissa tulevaisuudessa hyväksyä Viron tunnistus- ja allekirjoitusväline tasavertaisesti kansallisten ratkaisujen rinnalla. Ajatus mukana kulkevasta mikrosirusta, joka kelpaa tunnistautumiseen, ei olekaan lopulta niin kaukana.

Suomella on suunnitelmia myös lohkoketjuteknologian hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluissa. VTT:n toteuttamassa selvityksessä ”Lohkoketjuteknologian mahdollisuudet ja hyödyt sosiaali- ja terveydenhuollossa” käy ilmi, että suunnitteilla on Suomen oma “kryptohyvinvointiseteli”. Heikkisen mukaan tässä selvityksen esittämässä alustavassa konseptissa kyse olisi siitä, miten lohkoketjuteknologialla ja kryptovaluutan käytöllä saataisiin muodostettua hyvinvointia tukeva erilaisten palveluiden ekosysteemi Suomeen. Käytännössä systeemissä voisi olla kyse siitä, että valtio jakaisi suomalaisille säännöllisesti tietyn määrän kryptohyvinvointiseteleitä tiettyjen kriteereiden mukaan, joita voisi sitten hyödyntää haluamallaan tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden ostamisessa valtion kanssa yhteistyösopimuksen omaavilta toimijoilta. Selvityksessä todetaan, että hankkeessa on pyritty hahmottamaan erityisesti lohkoketjujen mahdollista roolia terveydenhuoltoa tukevassa ICT-infrastruktuurissa ottaen huomioon sote-uudistuksen säästötavoitteet. Voi itku, mitä jargonia.

Lohkoketjuteknologialla on potentiaalia mahdollistaa saumaton teknologinen toiminta, josta voimme nykyisessä tietojärjestelmäpäivitysten sekamelskassa vain haaveilla.

VIRON JA SUOMEN LOHJOKETJUHANKKEET ovat aikataulullisesti eri vaiheissa. Viron hanketta on suunniteltu kulisseissa määrätietoisesti jo pitkään, ja Korjus kirjoitti blogissaan jo viime joulukuussa, että Viro suunnittelee aktiivisesti estcoinin lanseeraamista. Heikkisen mukaan Suomi on lohkoketjusuunnitelmansa kanssa vasta selvittelyvaiheessa, ja suunnitelmat täsmentyvät, kun viranomaiset pääsevät alustavista konsepteistaan kokeiluvaiheeseen. Toisin sanoin, nollassa ollaan.

Viron e-kansalaisuusprojekti on jatkumoa maan vapaita markkinoita ja yrityksiä kannustavalle politiikalle. Investointien määrä on ollut Virossa tasaisessa kasvussa. E-kansalaisuusjärjestelmä on siis tuonut Viroon jo merkittäviä investointeja, ja sen arvoidaan tuovan vuoteen 2025 mennessä maahan jopa 1,5 miljardia dollaria. Mikäli e-kansalaisuusjärjestelmän perimmäinen tarkoitus on kääriä hilloa, vaikuttaa systeemi olevan siihen varsin oiva tapa. Systeemin keskeisestä periaatteesta voi olla montaa mieltä, mutta ainakin se näyttää palvelevan alkuperäisiä päämääriään. Etenkin kun Viro onnistui luomaan järjestelmän tyhjästä ja tekemään siitä maailmanlaajuisesti tunnetun.

Estcoinin toteutuessa e-kansalaisuudella on toki potentiaalia kasvaa aidosti suureksi ilmiöksi.  Virtuaalinen, omaan kryptovaluuttaan sidottu kansalaisuus houkuttelisi varmasti uusia investoijia nykyistäkin enemmän. Viron bruttokansantuotteen kasvaessa hallitus voisi nostaa maan alkoholiverotusta vielä seuraavat 20 vuotta. Bitcoinin maailmalle esittelemä ennennäkemätön arvonnousu on kuitenkin saanut myös virolaiset varpailleen oman kryptovaluutan kehittelyssä. Mikäli estcoin olisi samalla tavalla epävakaa valuutta kuin bitcoin, voisivat sen seuraukset Viron kansantaloudelle olla katastrofaaliset.

Miksi Suomi ei pienenä pohjoismaana hyödynnä samankaltaista mahdollisuutta saada tällaista kilpailuetua?

KELLÄÄN EI OLE KOKEMUKSIA valtioiden omista kryptovaluuttakokeiluista, ja siksi Viron estcoin -hanke onkin niin mielenkiintoinen. Voimme Suomessa seurata aitiopaikalta Viron askelia, mutta toisaalta juna menee myös nopeasti ohi. Passiivisen seuraamisen ja aktiivisen toimimisen välillä tasapainottelu on haastavaa, mutta oikein toteutettuna sillä on potentiaalia olla Suomelle lottovoitto. Voimme toki kuvitella miltä elämä vuosikymmenien päästä näyttää mikrosiruineen ja internetjääkaappeineen, mutta toisaalta paras tapa ennustaa tulevaisuutta on sen rakentaminen itse.