KANNATTAAKO TYÖNHAKIJAN BRÄNDÄTÄ ITSEÄÄN VERKOSSA?
DIGITALISTI JA KONSULTTI VILLE TOLVANEN:

”Ehdottomasti! Brändääminen tarkoittaa relevantilla ja aidolla tavalla erottautumista. Brändi on mielikuva, joka syntyy kaiken tekemisen ja tekemättä jättämisen tuloksena. Mielikuvaa voi vahvistaa löytämällä omat vahvuutensa ja viestimällä aktiivisesti ja johdonmukaisesti eri kanavissa. Parhaat henkilöbrändit ovat usein ammattikunnassaan erottuvia hahmoja. Esimerkiksi Tuomas Enbuske ja Saska Saarikoski ovat molemmat loistavia journalisteja, mutta erottuvat ja brändäytyvät toisiinsa nähden lähes päinvastaisilla tavoilla. Brändi ei kasva eikä erotu ilman vastavoimia – siksi parhaat brändit ovatkin usein ristiriitaisia.”

MONIA VIESTINNÄN OPISKELIJOITA VAIVAA VÄLILLÄ SOMESTRESSI. KUINKA TÄRKEÄÄ ON, ETTÄ OPISKELIJAT HALLITSEVAT USEITA SOSIAALISEN MEDIAN KANAVIA JA PÄIVITTÄVÄT NIITÄ AKTIIVISESTI?
VIESTINTÄTOIMISTO VAPA MEDIAN TOIMITUSJOHTAJA IDA HAKOLA:

”Aito mielenkiinto uusimpia viestintävälineitä kohtaan on jossain määrin välttämätöntä, jos työskentely erityisesti markkinointi- ja viestintätoimistoissa kiinnostaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisella tulee olla jatkuvasti päivittyvä profiili kaikissa olemassaolevissa somekanavissa. Omista suosikkikanavistaan tulee silti osata kertoa. Näkemys eri kanavissa trendaavista aiheista ja sisällöistä ei ole työllistymisen näkökulmasta koskaan hullumpi valttikortti. Sitä kannattaa tuoda esiin työhaastatteluissa.”

MITKÄ OVAT TÄLLÄ HETKELLÄ VIESTINNÄN KUUMIMPIA TUTKIMUSAIHEITA?
VIESTINNÄN PROFESSORI ESA VÄLIVERRONEN:

”Vastaus on väistämättä aika subjektiivinen. Jos katsotaan, mitä juuri alkaneessa graduseminaarissani kiinnostaa, niin some on yhä pinnalla. Melkein kaikki tutkivat sitä jostain kulmasta: henkilöbrändäystä, yrityksen organisaatioidentiteettiä, toimittajien some-työkaluja tai suremisen mediarituaaleja. Nykyään Odensessa mediatutkimuksen professorina vaikuttava Inka Salovaara taas on sitä mieltä, että tekstintutkimuksen ylivalta alkaa väistyä – kiinnostavimmat jutut liittyvät nyt materiaalisuuteen eli käyttöliittymiin, vuorovaikutuksen teknologisiin ympäristöihin ja big datan hyödyntämiseen. Yhteiskunta ja ihmisten väliset suhteet rakentuvat muutenkin kuin kielen kautta.”