Miten saan viestinnän työstä tai harjoittelusta tehtäviäni ja osaamistani vastaavaa palkkaa?

Viestintä- ja tiedotusalan asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Pia Valtonen:

Mitään ei saa, ellei pyydä. Mieti siis, miten neuvottelet palkasta. Ota asia rohkeasti esille ja riittävän ajoissa. Ensiksi kannattaa selvittää toimialasi palkkatilastot ja suositukset. Saat ajan tasalla olevaa tietoa oman alasi ammattijärjestöstä.

Voit perustella palkkatoivettasi omalla osaamisellasi suhteessa tehtävänkuvaan, työn vaativuuteen tai sen tavoitteisiin. Toki palkan suuruuteen vaikuttavat monet tekijät, kuten organisaation koko, toimiala sekä viestinnän asema organisaatiossa. Mieti myös, mitkä ovat omat tavoitteesi harjoittelulle. Jos tarjonta ja toiveesi kohtaavat, tulet olemaan motivoitunut työssäsi.

Viesti ry:ssä suhtaudumme kielteisesti palkattomaan työharjoitteluun. Työmotivaation ja oppimisen kannalta palkattomuus ei ole suotuisa lähtökohta työelämään. Myös opiskelija ansaitsee arvon ja arvostuksen tutustuessaan omaan toimialaansa. Palkattomassa harjoittelussa jäät myös työlainsäädännön ja työehtosopimussuojan ulkopuolelle.

Harjoittelua koskevissa neuvotteluissa kannattaa ottaa esille Viestin harjoittelupalkkasuositus. Suositukseen olemme kirjanneet harjoittelupalkaksi viestintää opiskelevalle 80-90 % kyseisen tehtävän vähimmäispalkasta.  Harjoittelupalkkaan vaikuttavia asioita ovat esimerkiksi työtehtävien vaativuus, työn itsenäisyys, aiempi työkokemus sekä opintojen vaihe.

Mikä tekee tiedotteesta kiinnostavan? Mitkä ovat yleisimmät tiedotemokat ja kuinka ne voi välttää?

Viestintätoimisto AC Sanaforin Tekstiklinikasta vastaavat viestintäkonsultit Noora Valkonen ja Noora Niemelä:

Hyvässä tiedotteessa on informatiivinen, houkutteleva ja ytimekäs otsikko. Tekstissä on selkeä uutiskärki eli tiedote on laadittu syystä. Suomen kieli on sujuvaa eikä tekstissä ole kielioppivirheitä. Jos tiedotteessa on sitaatti, sen on oltava perusteltu.

Heikossa tiedotteessa otsikko on liian pitkä eikä kerro, mistä on kyse. Toimittaja joutuu etsimään tiedotteesta uutista. Lauserakenteet ovat raskaita, ja tekstissä on kielioppivirheitä. Sitaatteja viljellään liikaa, ja ne eivät tuo mitään lisäarvoa tiedotteeseen. Hyvässä tiedotteessa asiat mahtuvat yhdelle sivulle.

Kiinnitä huomiota etenkin otsikkoon ja ingressiin. Ovatko ne napakoita ja kertovatko ne heti, mistä on kyse? Luetuta teksti aina jollain toisella henkilöllä. Mieti myös, mihin aikaan jakelet tiedotteen, esimerkiksi perjantai-iltapäivä ei välttämättä ole paras ajankohta. Kieliopin kertaaminen ei ole koskaan pahitteeksi.

Miten voin kansainvälistyä jo opiskeluaikana?

Valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalitieteiden laitoksen kansainvälisten asioiden suunnittelija Taru Korkalainen:

Opinnot voi kansainvälistää monella tavalla. Kotikansainvälistyminen voi sisältää esimerkiksi Kielikeskuksen ALICE-kielikursseja, kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointia ja Helsinki Summer Schoolin opetusta. Englanninkieliseen opetukseen osallistumalla voi tavata kansainvälisiä opiskelijoita ja opettajia.

Kansainvälistymisen tunnetuin muoto on opiskelijavaihto. Vaihtoon voi lähteä muun muassa tiedekunnan Erasmus- ja Nordplus-vaihto-ohjelmien sekä yliopiston kahdenvälisten vaihtojen kautta. Uuden Erasmus+ -ohjelman myötä vaihdossa voi opiskella jopa 36 kuukautta.

Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla. Valmistuvan opiskelijan kannattaa huomioida uusi Erasmus-harjoittelu, johon voi osallistua myös valmistumisen jälkeen.

(Lainatulla) Bees and Honey -palstalla asiantuntijat vastaavat viestinnässä ja opiskelussa mietityttäviin kysymyksiin.